Helinä Marjamaa

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Helinä Laihorinne)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helinä Marjamaa
Henkilötiedot
Syntynyt5. kesäkuuta 1956 (ikä 68)
Evijärvi
Kansalaisuus  Suomi
Yleisurheilija
Laji pikajuoksu
Seura Kauhajoen Karhu
Valmentaja Tapio Marjamaa
Ennätykset 100 m: 11,13 (SE)
200 m: 22,94

Ritva Helinä Marjamaa (o.s. Laihorinne; s. 5. kesäkuuta 1956 Evijärvi) on suomalainen pikajuoksija. Marjamaa on ainoa suomalaisyleisurheilija, joka on juossut 100 metrin MM-finaalissa. Hän sijoittui kuudenneksi vuonna 1983. Seuraavana vuonna hän karsiutui 100 metrin olympiafinaalista yhdellä sadasosasekunnilla. Hän edusti urallaan Evijärven Urheilijoita, HKV:tä, Lappajärven Veikkoja ja Kauhajoen Karhua. Hänen valmentajanaan toimi aviomies Tapio Marjamaa.

Aktiiviurallaan Marjamaa voitti 100 metrin juoksussa SM-kultaa kuudesti ja 200 metrin juoksussa neljästi. Lisäksi sisäradan SM-kilpailuista kotiin viemisiksi kertyi kolme kultaa ja yksi hopea 60 metrin juoksusta.

Helinä Marjamaan setä oli kansallisen tason kiekonheittäjä Lauri Laihorinne, jonka puoliso oli pikajuoksija Maija Laihorinne (o.s. Koivusaari).

Helinä Marjamaa valmistui ylioppilaaksi 1975 Evijärven lukiosta ja filosofian maisteriksi pääaineena kemia 1986 Jyväskylän yliopistosta.[1]

Henkilökohtaiset ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutukset aikuisten sarjoissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • sisäratojen SM-kultaa 60 m juoksussa 1978, 1980, 1982
  • SM-kultaa 100 m juoksussa 1978, 1979, 1981, 1982, 1983, 1984
  • SM-kultaa 200 m juoksussa 1979, 1981, 1983, 1984
  • sisäratojen SM-hopeaa 60 m juoksussa 1979
  • SM-hopeaa 100 m juoksussa 1977
  • SM-hopeaa 200 m juoksussa 1978
  • SM-pronssia 100 m juoksussa 1972

Arvokisaedustukset aikuisten sarjoissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Helinä Marjamaa Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  • Martiskainen, Seppo et al.: Suomi voittoon - kansa liikkumaan. Yleisurheilun Tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1
  1. Ikonen, Päivi: Helinä Marjamaa on Suomen nopein nainen. Kemia-lehti, 2019, nro 1/2019, s. 9. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Martiskainen et al, s. 420
  3. a b c d Martiskainen et al, s. 430
  4. a b Martiskainen et al, s. 397
  5. Martiskainen et al, s. 421
  6. Martiskainen et al, s. 401


Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.