Hayes Smartmodem

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dale Heatherington ja 80-103A-mallin prototyyppi.
Micromodem II asennettuna Apple II:n.
Alkuperäinen 300 baudin Smartmodem

Hayes Microcomputer Products oli yhdysvaltalainen modeemien valmistaja, joka tunnetaan Smartmodem-tuotteestaan. Siinä otettiin käyttöön yksinkertaisin AT-käskyin toteutettu modeemin hallinta, josta sittemmin on tullut standardi, sillä yhä vieläkin useimmat modeemit käyttävät muunnelmia Hayes-käskyistä.[1]

Hayes oli valtamerkki modeemimarkkinoilla sen jälkeen, kun yritys oli vuonna 1981 esitellyt 300 bittiä sekunnissa siirtävän Smartmodem-tuotteensa. Laite oli automaattinen, liitettiin suoraan puhelinverkkoon ja se käytti Hayes-käskykantaa. Puhelinverkkoon liitetyt modeemit olivat käytössä 1990-luvulla ja mahdollistivat Internetin kehityksen.[1]

Hayes pystyi pitämään asemansa johtavana modeemitoimittajana läpi 80-luvun. 90-luvun alussa markkinoille tuli edullisia nopeita modeemeja, kuten SupraFAXModem 14400, jotka aiheuttivat hintaeroosion. Hayes ei koskaan pystynyt vastaamaan näihin haasteisiin tehokkaasti. Lisäksi ADSL:n ja kaapelimodeemien käyttöönotto 90-luvun lopulla pakotti yhtiön suojautumaan konkurssilta ja se lopetettiin vuonna 1999.

Dennis C. Hayes (s. 1950) lähti Georgia Institute of Technologystä 1970-luvun puolivälissä töihin tietoliikenneyritykseen, National Data Corpiin, joka hoiti luottokortteihin liittyviä rahasiirtoja ja tunnistuksia. Hänen työnään oli rakentaa modeemiyhteyksiä NDC:n ja asiakkaiden välille.

1970-luvulla yhteydet tietokoneiden, yleensä minitietokoneen ja suurtietokoneen välille puhelinverkon kautta hoidettiin manuaalisesti. Hayes oli tietokoneharrastaja ja tunnisti modeemien tulevan tarpeen kasvavien kotitietokoneiden määrien vuoksi. Silloin tarjolla olleet modeemit olivat liian kalliita ja vaikeakäyttöisiä suurimmalle osalle käyttäjistä. Mitä tarvittiin oli yksinkertainen puhelinverkkoon liitettävä modeemi, joka tekisi "kaikki", vastaisi soittoihin, valitsisi numeron avatakseen yhteyden ja lopettaisi puhelun, kun tiedonsiirto oli saatu valmiiksi.

Hayes alkoi valmistaa harrastusmielessä tietokoneen emolevylle asennettavia modeemeja keittiössään vuonna 1977 ystävänsä ja työtoverinsa Dale Heatheringtonin kanssa. Heidän ensimmäinen tuotteensa oli 80-103A, 300 bit/s Bell 103-yhteensopiva laite S-100-väylän koneisiin. Liiketoiminta käynnistyi nopeasti ja tammikuussa 1978 molemmat sanoutuivat irti NDC:ltä ja käynnistivät oman yrityksen D.C. Hayes Associates. 80-luvulla tuli käyttöön nimi Hayes Microcomputer Products.

Sisäinen modeemi ei ollut käytännöllinen. Eri tietokoneet eivät vaativat vain erilaista ajuriohjelmaa, vaan myös erilaisen hardwaren. Joissain tietokoneissa, kuten Atarin 400 -sarjassa, ei edes ollut asennuspaikkaa sisäiselle modeemille. Ilmeinen ratkaisu oli käyttää RS-232-sarjaporttia, jota useimmat tietokoneet tukivat. Hayes ja yrityksen markkinointijohtaja Glenn Sirkis hahmottelivat Heatheringtonille käskyohjatun ulkoisen modeemin. Modeemi toimi kahdessa moodissa, käsky- ja datatilassa, ja tilaa vaihdettiin lähettämällä harvinaisia merkkijonoja, kuten +++. Jotta merkkijonon vahingossa lähettäminen ei vaihtaisi modeemin tilaa, sen edellä ja jäljessä piti olla sekunnin tauko. Hayesin toiveesta Heaterington lisäsi ominaisuuden, jolla modeemi automaattisesti tunnisti liikennöintinopeuden.

Kun tuote julkistettiin modeemimarkkinat olivat vielä suhteellisen pieniä. Mutta ei kestänyt pitkään, kun harrastajat kytkivät Smartmodem-laitteet BBS-purkkeihin ja loivat suuren kysynnän modeemeille. Hayes kasvoi yrityksenä 1980-luvulla nopeasti. Heatherington siirtyi eläkkeelle vuonna 1984.

  • Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History). (Suom. Veli-Pekka Ketola) Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013), 2012. ISBN 978-952-254-160-4 Suomi
  1. a b Chaline, s. 207