Hans Aslak Guttorm
Hans Aslak Guttorm (pohjoissaameksi Oahptii-Hánsa[1]; 15. joulukuuta 1907 – 24. maaliskuuta 1992 Outakoski) oli saamelainen opettaja ja kirjailija, joka kirjoitti pohjoissaameksi.
Hans Aslak Guttormin isä oli vuonna 1885 toimintansa aloittaneen Outakosken kansakoulun opettaja Josef Guttorm, äiti Maarit, o.s. Laiti. Hän avioitui Senja Kantolan kanssa maaliskuussa 1941. Perheeseen syntyi viisi lasta, joista kolme jatkoi isänsä ammattia opettajina.[2][3]
Guttorm opiskeli aluksi Haapaveden kansanopistossa. Hän palasi Outakoskelle vuonna 1927 ja työskenteli kaupparenkinä Kaarasjoella Norjassa. Hän valmistui opettajaksi Jyväskylän opettajaseminaarista vuonna 1935. Vuosina 1936–1938 hän toimi katekeettana Akujärven ja Partakon seuduilla Inarissa. Lukuvuoden 1938–1939 hän toimi opettajana Riutulassa. Josef Guttormin jäätyä eläkkeelle hän työskenteli Outakosken koulun opettajana vuoteen 1969 asti.[2]
Guttorm teki monta vuotta töitä Sápmelaš-lehden toimituksessa.[4]
Guttormin tuotantoon kuuluu proosaa, runoja, koulunäytelmiä, lehtiartikkeleita ja muistiinpanoja saamelaisten kulttuurista. Kaikki 1980-luvulla julkaistut teokset on alun perin kirjoitettu 1930-luvulla. Guttormin runoja on käännetty suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, unkariksi, saksaksi ja englanniksi.[2]
Hänen ensimmäinen teoksensa, Čierru jietna meahcis (Itkevä ääni erämaassa), kirjoitettu vuosina 1932–1933, on runo oman äidinkielen etsimisestä. Se julkaistiin vasta vuonna 1983, Guttormin elämän loppupuolella. Kokoelmassa Koccam spalli (1940) Guttorm ylisti saamen kieltä uutena luovana työkaluna, jolla voi kuvata arkielämän realismia luontevasti.[5]
Guttorm oli mukana perustamassa saamelaisten yhdistystä Samii Littoa (Sámiid lihttu) Alavieskassa vuonna 1945 toimien sen hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana vuosina 1945–1948. Guttorm oli pohjoismaisen Saamelaisneuvoston jäsen kolme vuotta ja Saamelaisten kristillisen kansanopiston johtokunnan jäsen 1950-luvulla. Utsjoen kunnanvaltuutettuna hän toimi 10 vuotta. Hän oli Saamelaisen kirjailijaseuran ja Lapin Sivistysseuran kunniajäsen. Hänelle myönnettiin Opettajien Ammattijärjestön kultainen ansiomitali.[6][7]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koccam spalli: tivtak ja maidnasak (1940)
- Golgadeamen (1982)
- Čierru jietna meahcis (1982, alkujaan kirjoitettu 1932–1933)
- Radjajohtin (1984)
- Iešnjárgga šiljut (1986)
- Šuvvi jahki (1996) (toim. Inga Guttorm)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seija Lipsasen artikkeli ”Kirjailija, opettaja H. A. Guttorm: saamen kielen ja kulttuurin esitaistelija”, Tunturilatu 1/1998, s. 7.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aikio, Jouni: Skuvla vuođđuduvvui Ohcejoga gielddas jagis 1878 Ealli arkiiva. 6.2.2017. Yle. Viitattu 16.6.2023. (pohjoissaameksi)
- ↑ a b c Lipsanen, Seija: ”Kirjailija, opettaja H. A. Guttorm: saamen kielen ja kulttuurin esitaistelija”, Tunturilatu 1/1998, s. 7
- ↑ Lassila, Juhani: Lapin koulutushistoria – kirkollinen alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut osa I, s. 107. Oulu: Oulun yliopisto: Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, 2001.
- ↑ Kirsti Paltto: Publishing Sámi Literature—from Christian Translations to Sámi Publishing Houses. Studies in American Indian Literatures, kesä 2010, 22. vsk, nro 2. JSTOR:10.5250/studamerindilite.22.2.42 (englanniksi)
- ↑ Kathleen Osgood Dana: Sámi Literature 1997. Center for Northern Studies, Wolcott, Vermont. Arkistoitu 13. tammikuuta 2012. Viitattu 24. lokakuuta 2019. (englanniksi)
- ↑ Lipsanen, Seija: ”Kirjailija, opettaja H. A. Guttorm: saamen kielen ja kulttuurin esitaistelija”, Tunturilatu 1/1998, s. 7
- ↑ Yhteisöjärjestelmä samediggi.fi.