Mantere (Vesilahti)

Mantere on kylä Vesilahden itäosassa Lempäälän vastaisella rajalla. Mantereen kylä luetaan nykyisin usein osaksi suurempaa Koskenkylän kylää. Mantereen kylä rajoittuu idässä Hulausjärveen, etelässä Manterejärveen ja kylän pohjoispuolella on Pyhäjärvi, josta kylän erottaa kapea Lempäälään kuuluva maakaistale. Naapurikylänä etelässä on Mustonen. Seututie 301 Lempäälästä Vesilahteen ja edelleen Sastamalaan kulkee aivan kylän pohjoisrajan tuntumassa Lempäälän puolella. Mantereen läpi kulkee maantie 2984, joka johtaa seututielle 301 ja Koskenkylään yhdystielle 2985. Kylän tärkeimmät elinkeinot ovat edelleen maa- ja karjatalous.

Mantereen kylän kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1939, ja se lakkautettiin vuonna 1963. Mantereeseen usein luettavassa Hakkilan kylässä oli toiminut alakansakoulu jo vuosina 1921–1939. Varhaisin koulu Mantereessa on toiminut vuosina 1842–47.

Historia

Mantere on yksi Vesilahden vanhimmista kylistä. Ensimmäiset kirjalliset maininnat kylästä on 1400-luvulta. Keskiajalla kylässä oli kuusi taloa. Mantereen kylän välittömässä läheisyydessä sijaitsee Hakkilan eli Hakinmäen kylä, jonka ainoasta talosta Hakkilasta tuli ratsutila vuonna 1611 ja jolla oli Vesilahden ensimmäiset talonpoikaistorpat vuonna 1740.

Tieyhteys Lempäälän suuntaan saatiin vuonna 1893, kun Näppilän silta Pyhäjärven ylitse valmistui. Kylän talot sijaitsivat vielä 1800-luvun alussa Mantereenjärven lähistöllä muodostaen niin sanotun rivikylän. Monet talot olivat kuitenkin 1800-luvun puoliväliin mennessä siirtyneet etäämmälle toisistaan. Vuoden 1918 sisällissodassa lähes kaikki Mantereen talot paloivat, ja jälleenrakentamisen myötä kylän asutus hajaantui entisestään.