Hakaniemen kauppahalli

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Hakaniemen halli)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakaniemen kauppahalli
Hagnäs Saluhall
Kauppahalli Hämeentien puolelta
Kauppahalli Hämeentien puolelta
Osoite Hämeentie 1
Sijainti Siltasaari, Kallio, Helsinki
Rakennustyyppi kauppahalli
Valmistumisvuosi 1914
Suunnittelija Einar Flinckenberg/Karl Hård af Segerstad
Julkisivumateriaali tiili
Kerrosluku 2
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Hakaniemen kauppahalli (ruots. Hagnäs Saluhall) sijaitsee Hakaniementorilla Kallion kaupunginosassa Helsingissä. Se valmistui Hämeentien alkupäähän vuonna 1914.[1] Kaksikerroksisessa hallissa on noin 50 myyntipaikkaa.[2] Kauppahalli on suojeltu.[3]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 20. lokakuuta 1908 varata Hakaniemen torin ja Itäisen Viertotien (nykyisen Hämeentien) varrelta alueen tulevaa kauppahallia varten. Arkkitehti Einar Flinckenberg[4] laati kaksi suunnitelmaa uudesta hallista: yksikerroksisen pelkästään ruokatavaroiden myyntiä varten ja kaksikerroksisen sekä elintarvikkeiden että muiden tavaroiden myyntiä varten. Lisätty kaupunginvaltuusto antoi vuonna 1911 rahatoimikamarin (vuodesta 1931 lähtien nimenä kaupunginhallitus) tehtäväksi tilata täydelliset luonnospiirustukset kustannus- ja kannattavuuslaskelmineen.

Vaikka kaksikerroksinen halli oli kalliimpi, sitä pidettiin taloudellisesti edullisempana ja rakennustaiteellisestikin parempana. Koska käytäntö oli osoittanut, että kaupankäynti erikoishalleissa oli kituvaa, pidettiin monipuolisempaa tavaravalikoimaa suotavana. Samalla saataisiin koko torin kauppa uudelleenjärjestetyksi. Torikauppa Hakaniemessä oli alkanut jouluna 1897, ja erityisesti kiinteistä kojuista tapahtuva kahvin ja ruoan myynti oli aiheuttanut järjestysongelmia.

Lisätty kaupunginvaltuusto päätti 14. marraskuuta 1911 kaksikerroksisen kauppahallin rakentamisesta. Hallirakennukseen tulisi 32 kellaria, kylkirakennukseen 11 kalamyymälää, alakertaan 114 elintarvikemyymälää sekä yläkertaan 103 myymälää kangas- ja nahkatavaroita, läkkiastioita, saviteoksia ja kotiteollisuustuotteita varten.

Rakentaminen ja avajaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallin rakennustöitä vuosien 1912 ja 1914 välillä.

Hallin lopulliset piirustukset on päivätty kesäkuulle 1912. Piirustuksissa on sekä Einar Flinckenbergin että kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadin nimikirjoitukset, mutta jotkut pitävät Flinckenbergiä hallin pääsuunnittelijana.[5][6] Vuonna 1912 tehtiin hallin paalutus-, perustus- ja kivityöt. Lakon pysäytettyä työt syksy ehti niin pitkälle ettei muuraustöihin enää voitu ryhtyä. Seuraavana vuonna halli saatiin sisustusta lukuun ottamatta valmiiksi. Euroopan suurimmaksi ja moderneimmaksi ylistetyn kauppahallin avajaiset pidettiin 1. kesäkuuta 1914. Samana päivänä tuli voimaan kielto myydä ruoka- ja kangastavaroita Hakaniemen torilla, vain "yhteisen kansan kauppa" ja suolakalan kauppa oli sallittua. Torilta vapautuneelle myyntitilalle siirrettiin heinän kauppaaminen Hietalahdentorilta.

Lehdistö ei tapahtumaa suuremmin uutisoinut. Uusi Suometar julkaisi kuuden rivin uutisen: "Hakaniementorin uudet kauppahallit avattiin eilen aamulla klo 6. Ainoastaan harvat kauppiaat muuttivat sinne eilen. Ruoka- ja kangaskauppaa harjoitetaan edelleenkin torilla."[7] Pian avajaisten jälkeen päätettiin jokainen hallimyymälä varustaa korkeintaan 25 normaalikynttilän sähkölampulla. Myymälän haltijan tehtäväksi jäi kustantaa lampun hankinta ja sen kuluttama sähkö. Samana vuonna hallin ympärille teetettiin myös jalkakäytävät.

Alkuvuosina hallikauppiaita koetteli rahatoimikamarin vaatima neljännesvuoden vuokraennakko, ensimmäinen maailmansota ja Suomen sisällissota. Helsingin olympialaisia varten halliin rakennettiin ajanmukainen käymälä. Tilan saamiseksi sitä varten oli poistettava kahdeksan myyntipaikkaa ja sitä hoitamaan oli palkattava kolme virkailijaa. Hanke aiheutti nurinaa, sillä taloudellisesti olisi ollut paljon kannattavampaa pitää tila myyntipaikkoina.[8]

Peruskorjaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauppahalli torin puolelta

Ensimmäisen kerran kauppahalli peruskorjattiin vuonna 1956, jolloin se oli suljettuna seitsemän kuukautta. Seuraavan kerran hallia korjattiin ja uudistettiin vuonna 1971. Korjauksen piti valmistua kahdeksassa kuukaudessa, mutta se kestikin kymmenen kuukautta. Moni kauppias oli työttömänä korjaustöiden aikana ja työllistyi vasta, kun halli avattiin 1. joulukuuta 1971. Korjauksessa muun muassa rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä uusittiin kokonaan ja kerrosten välille asennettiin liukuportaat. Myös hallin vuokrat uusittiin kaksinkertaisiksi.[9]

2018–2023

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2018 valmistunut lasipaviljonki oli väliaikainen väistötila ja asiakkaiden suosiossa.[10] Rakennus huutokaupattiin Vesa Keskiselle kesäkuussa 2023.[11]

Kolmas peruskorjaus kesti viisi vuotta: maaliskuusta 2018 huhtikuuhun 2023. Korjauksen aikana hallin toiminta jatkui hallin viereen rakennetussa lämmitetyssä väistötilassa. Kauppahalli suljettiin 5. tammikuuta 2018,[12] ja toiminta väistötilassa alkoi 22. tammikuuta.[13]

Peruskorjauksessa hallin sisätilat kunnostettiin alkuperäisiksi, sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmät uusittiin, sekä tehtiin halliin kunnolliset varastotilat.[1] Lähes kaikki infrastruktuuri sijoitettiin kauppahallin alle rakennettuun uuteen kellarikerrokseen.[3] Lisäksi hallin vanhat puiset perustuspaalut korvattiin teräsputkipaaluilla.[3] Uusi maanalainen huoltopiha mahdollisti sen, että kauppahallin lastauslaiturin paikalle rakennettiin terassi.[14] Kauppahallista rakennettiin myös suora yhteys Hakaniemen metroaseman lippuhalliin.[14]

Remontin piti valmistua alun perin vuoden 2020 lopulla,[15] kunnes sitä lykättiin syksyyn 2022. Lokakuussa 2022 valmistumisen ilmoitettiin lykkääntyvän vielä kevääseen 2023.[16] Halli avattiin lopulta 27. huhtikuuta 2023.[17] Peruskorjauksen hinta oli alun perin 20 miljoonaa euroa,[18] mutta kustannukset nousivat lähes 40 miljoonaan euroon.[19] Pääurakoitsijana toimi Stara.[3] Lopputulos sai hyvän vastaanoton.[3][20] Väistötila huutokaupattiin 440 000 eurolla Vesa Keskiselle, joka kertoi pystyttävänsä sen Veljekset Keskinen -kauppansa pihalle ja järjestävänsä rakennuksessa tapahtumia.[21]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jukka Parhiala: Katsaus Hakaniemen Kauppahallin 80-vuotis taipaleelta. Hakaniemen Kauppahalli Helsinki 1994.
  • Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta. Vuodet 1907...1914.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Hakaniemen kauppahalli jatkaa toimintaansa remontin aikana 21.3.2016. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 13.10.2017. Viitattu 13.10.2017.
  2. ↑ Jompero-Lahokoski, Sanna: Hakaniemen kauppahalli avataan vihdoin!  Tässä legendaarisen lihakaupan uusi nimi ja logo Helsingin Uutiset. 5.4.2023. Viitattu 9.4.2023.
  3. ↑ a b c d e Oksanen, Kimmo: Hakaniemen uusittu kauppahalli on valtava kone Helsingin Sanomat. 30.3.2023. Viitattu 28.4.2023.
  4. ↑ Einar Flinckenberg oli Helsingin kaupungin Rakennuskonttorin talorakennusten osaston ylimääräinen arkkitehti vuosina 1910–1920.
  5. ↑ Karl Hård af Segerstad (1873–1931) oli Helsingin kaupunginarkkitehtina vuosina 1907–1921. Piirustukset ovat kaupunginarkistossa.
  6. ↑ Suomen rakennustaiteen museo - Karl Hård af Segerstad (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Uusi Suometar 3.6.1914 s. 4.
  8. ↑ Helsingin Sanomat 5.4.1953 s. 4.
  9. ↑ Helsingin Sanomat 29.10.1971 s. 15 ja 2.12.1971 s. 16.
  10. ↑ Parikka, Valtteri: Väliaikainen Hakaniemen kauppahalli on niin suosittu, että kauppiaat pelkäävät paluuta vanhaan halliin: ”Toivon suurta kansanliikettä” Helsingin Sanomat. 23.12.2019. Viitattu 29.4.2022.
  11. ↑ Horppu, Anna: Hakaniemen hallin väistötila siirtyy Tuuriin – oli myynnissä nettihuutokaupassa Yle. 16.6.2023. Viitattu 5.7.2023.
  12. ↑ Paastela, Kaisa: Hakaniemen halli menee kiinni huomenna Helsingin Uutiset. 4.1.2018. Viitattu 6.1.2019.
  13. ↑ Hakaniemen kauppahallin väistötila avautui 22.1.2018. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.1.2019.
  14. ↑ a b Saari, Miia: ”Tuntuu siltä, etten mene eteenpäin vaan taaksepäin” – Hakaniemen hallin odotettu remontti on pian valmis, mutta kalakauppias kertoo nyt syvän huolensa uudistuksesta (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 4.4.2022. Viitattu 29.4.2022.
  15. ↑ Jompero, Sanna: Hakaniemen kauppahallin remontissa paljastui yllätys – hallin evakosta tulossa suunniteltua pidempi Helsingin Uutiset. 27.12.2017. Viitattu 6.1.2019.
  16. ↑ Jompero-Lahokoski, Sanna: Hakaniemen hallin avaaminen siirtyy taas – yläkerran myyntipaikkojen kysyntä tuotti pettymyksen: "Murros on ollut nähtävillä jo pidempään" Helsingin Uutiset. 29.10.2022. Viitattu 30.10.2022.
  17. ↑ Ikola, Vilma: Paluu uuteen vanhaan Helsingin Sanomat. 27.4.2023. Viitattu 28.4.2023.
  18. ↑ Jompero, Sanna: "Näkymä kuin pommitusten jäljiltä". Helsingin Uutiset, 5.–6.1.2019, s. 4–5. Artikkelin verkkoversio.
  19. ↑ Jompero-Lahokoski, Sanna: Hakaniemen kauppahalli ei ehkä aukeakaan kesällä 2022: "Pidämme aikataulua löysänä" – yläkertaan trendiravintoloista tuttu yrittäjä Helsingin Uutiset. 12.7.2021. Viitattu 28.8.2021.
  20. ↑ Jompero-Lahokoski, Sanna: Kauppahalli avautui vihdoin – kauppiaat: tämä iso muutos vaikuttaa hyvinvointiin Helsingin Uutiset. 8.4.2023. Viitattu 28.4.2023.
  21. ↑ Rissanen, Milka: Vesa Keskinen osti Hakaniemen kauppa­hallin väistö­tilat 440 000 eurolla Helsingin Sanomat. 16.6.2023. Viitattu 5.7.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin kauppahallit

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hakaniemen_kauppahalli&oldid=22679163”