Santa Florentina (1786)
| Santa Florentina | |
|---|---|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Astillero Real, Cartagena |
| Kölinlasku | 3. tammikuuta 1786 |
| Laskettu vesille | 21. joulukuuta 1786 |
| Palveluskäyttöön | maaliskuu 1787 |
| Poistui palveluskäytöstä | vallattu 6. huhtikuuta 1800 |
| Loppuvaihe | myyty 1803 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1 065 t |
| Pituus |
48,62 m (kokonaispituus) 43,48 m (köli) |
| Leveys | 12,62 m |
| Syväys | 6,29 m |
| Miehistöä | 114 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
tykkikansi:26 × 12 naulan tykkiä puolikansi: 6 × 6 naulan tykkiä etukansi: 2 × 6 naulan tykkiä |
Santa Florentina oli Espanjan laivaston vuonna 1786 vesillelaskettu 34-tykkinen fregatti.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokeellinen José Fernández Romero de Landan suunnittelema alus tilattiin Astillero Realilta Cartagenasta, missä köli laskettiin 3. tammikuuta 1786. Alus laskettiin vesille 21. joulukuuta 1786 ja otettiin palvelukseen maaliskuussa 1787.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus lähti 19. huhtikuuta 1787 koeajoihin Juan Francisco Lángaran laivastossa, jonka muut alukset olivat Santa Brígida, Santa Cecilia, Nuestra Señora de la Paz, Santa Rosa, Santa Casilda, Santa Teresa ja Santa Escolástica. Se saapui 19. toukokuuta Barcelonaan, mistä alus lähti 21. toukokuuta saman laivaston kanssa Algeriaan. Laivasto saapui 30. elokuuta Cádiziin, mistä se jatkoi 6. syyskuuta matkaa täydennettynä linjalaiva Conde de Reglalla. Lokakuussa aluksella olleet sotilaat siirtyivät maihin Oranissa, minkä jälkeen laivasto lähti paluumatkalle Cartagenaan. Alus saapui 10. tammikuuta 1788 linjalaiva San Fulgencion kanssa Palma de Mallorcaan, missä aluksille nousi Barcelonasta saapuneita sotilaita.[1]
Vuonna 1788 alus oli Luis de Córdoban koelaivueessa. Seuraavana vuonna aluksen päällikkönä oli José Ussel de Guimbarda, kun kuljetettiin konsulaatin henkilöstöä Algeriin ja Tunisiin. Vuonna 1790 alus oli Cartagenassa.[1]
Alus otettiin palvelukseen Atlantille ja Välimerelle. Se lähti 25. marraskuuta 1790 Palmasta päällikkönään Baltasar Hidalgo de Cisneros ja saapui 7. joulukuuta Algeriin. Tämän jälkeen se lähetettiin Santa Perpetuan, Santa Rosalían, kolmen šebekin ja 44 tykkiveneen kanssa tukemaan Ceutaa. Heinäkuussa 1781 alus saapui Marqués de Socorron laivaston, joka oli koottu Nootkan kriisin vuoksi, mukana Cádiziin. Syyskuussa alus lähti Cádizista Cartagenaan päällikkönään Manuel Bustamante.[1]
Alus lähti 28. helmikuuta 1783 linjalaivojen Real Carlos ja Gallardo kanssa Cádizista Cartagenaan, jonne osasto saapui 10. huhtikuuta. Huhtikuun lopulla se jatkoi Rosasiin. Alus lähti 2. huhtikuuta 1794 päällikkönään Juan Pablo Lodares liittyäkseen Parman prinssiä Livornosta Barcelonaan kuljettaneeseen laivastoon. Syyskuussa se oli Cádizissa.[1]
Maaliskuussa 1795 alus palautettiin palvelukseen partioimaan Pohjois-Afrikan rannikolla päällikkönään José de la Guardia. Se lähti 17. huhtikuuta Ceresin ja korvetti Galgon kanssa Cádizista Algeriin, mistä alus palasi 2. heinäkuuta Vásquez de Mondragónin laivueen mukana. Heinäkuussa se lähti Esmeraldan kanssa Cádizista Pasajesiin, missä alus oli lokakuussa. Helmikuussa 1797 alus saapui Ferrolista Coruñaan Esmeraldan ja priki Medean kanssa, mistä se lähti Medean kanssa Montevideoon, jonne ne saapuivat 9. joulukuuta. Alus lähti 11. tammikuuta 1798 Santa Claran ja Medean kanssa lastinaan kolmen miljoonan peson arvosta aarteita. Osasto saapui 31. maaliskuuta Coruñaan. Huhtikuussa 1798 alus saapui Ferroliin ja lähti 4. tammikuuta 1799 Obregónin laivueessa kuljettamaan joukkoja ja aseita Kanariansaarille. Alus palasi helmikuussa Ferroliin.[1]
Alus suojasi 5. huhtikuuta 1800 päällikkönään Don Manuel Norates Nuestra Señora del Carmenin ja Santa Sabinan kanssa kolmentoista kauppalaivan saattuetta, joka oli matkalla Cádizista Limaan. Cádizin saartoa valvonut Britannian kuninkaallisen laivaston 36-tykkinen fregatti HMS Emerald havaitsi saattueen. Emerald kuului kontra-amiraali John Thomas Duckworthin laivueeseen, jonka muut alukset olivat 74-tykkiset linjalaivat HMS Leviathan ja HMS Swiftsure sekä polttolaiva HMS Incendiary.
Brittilaivue ajoi takaa espanjalaisia avaten lopulta tulen saattuetta saattaneiden fregattien takilaan pysäyttääkseen alukset. Espanjalaiset Nuestra Señora del Carmen ja Santa Florentina antautuivat. Florentinalla sai tykkitulessa surmansa kaksitoista ja haavoittui kymmenen mukaan lukien aluksen päällikkö Norates ja kaksi muuta upseeria. Saattueesta vallattiin lisäksi yhdeksän kauppalaivaa.
HMS Florentina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vallatut alukset siirrettiin 7. huhtikuuta Gibraltarille. Santa Florentina liitettiin kuninkaalliseen laivastoon nimellä HMS Florentina. Aluksen päälliköksi nimettiin Maltalla John Broughton.[2]
Joulukuussa alus partioi sluuppi HMS Cynthian ja tykkivene HMS Urchin kanssa. Osasto valtasi 5. joulukuuta ranskalaisen Unionin, joka oli matkalla riisi ja kahvilastissa Aleksandriasta Ranskaan. Pari päivää myöhemmin osasto valtasi riisiä, kahvia ja sokeria kuljettaneen ranskalaisen prikin Bon Pasteur Retrouven samalla reitillä. Kuusi päivää myöhemmin alukset valtasivat vielä samoin lastatun ranskalaisen prikin Heureuse Clarionin.
Maaliskuussa 1801 alus osallistui Abu Qirin lahden maihinnousuun kärsimättä kuitenkaan tappioita. Alus saapui 28. toukokuuta 1802 Portsmouthiin tuoden Maltalta raportteja ja tiedonantoja. Alus jatkoi matkaansa 11. kesäkuuta ja saapui 17. kesäkuuta Deptfordiin[2], missä se poistettiin palveluksesta. Alus asetettiin myyntiin 1. joulukuuta ja se myytiin vuonna 1803[2].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1793-1817 - Design, Construction and Fates. Minnesota: Seaforth Publishing, 2005. ISBN 978-1-84415-717-4 (englanniksi)
- Winfield, Rif; Tredrea, John; Garcia-Torralba Pérez, Enrique & Blasco Felip, Manuel: Spanish Warships in the Age of Sail 1700-1860: Design, Construction, Career and Fates. Seaforth Publishing, 2023. ISBN 978-1-5267-9078-1 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]|
|
Edeltäjä: Santa Brígida |
Espanjan laivaston fregatit | Seuraaja: Concepcíon |