Homo erectus
| Homo erectus | |
|---|---|
 Homo erectuksen rekonstruktio, Westfälisches Museum für Archäologie, Herne |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Yläheimo: | Ihmisapinat Hominoidea |
| Heimo: | Isot ihmisapinat Hominidae |
| Suku: | Ihmiset Homo |
| Laji: | erectus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Homo erectus |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Homo erectus eli pystyihminen on sukupuuttoon kuollut nykyihmistä edeltänyt ihmislaji, joka eli eri puolilla Vanhaa maailmaa noin 1,9 miljoonaa – 50 000 vuotta sitten. Laji polveutui mahdollisesti jostakin kantapystyihmislajista, vaikkakin aiemmin on pidetty mahdollisena että sitä edeltävä laji olikin käteväihminen tai turkananihminen. Jotkut lukevat kaikki pystyihmiset samaksi lajiksi, mutta koska eri puolilta maailmaa löytyneet pystyihmisten fossiilit eroavat toisistaan huomattavasti, moni tutkija jakaa ne eri lajeiksi. Näitä ovat:[1]
- H. ergaster (afrikanihminen, 1,9–1,0 milj. vuotta sitten)
- H. georgicus (georgianihminen, 1,8–1,7 milj. vuotta sitten)
- H. erectus (pystyihminen, 1,65–0,05 milj. vuotta sitten)
- H. pekinensis (pekinginihminen, 0,8–0,2 milj. vuotta sitten)
- H. antecessor (euroopanihminen, 0,8 milj. vuotta sitten)
Pystyihmiset hävisivät yksi kerrallaan sukupuuttoon kehittyneempien ihmistyyppien tieltä. Pisimpään ne säilyivät Jaavan saarella, mahdollisesti aina vuoteen 25 000 eaa. saakka.
Nykyihmisen edeltäjän heidelberginihmisen uskotaan kehittyneen Afrikassa afrikanihmisestä, mutta on myös mahdollista, että sen esi-isä oli euroopanihminen.[2]
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pystyihminen oli nykyihmistä rotevampi, voimakkaampi ja apinamaisempi. Sen pituus oli 130–160 cm. Luultavasti se osasi valmistaa vaatteita ja käsitellä tulta[3] sekä varastoida ruokaa. Pystyihmisen ravinto koostui pääasiassa rasvaisesta suurriistasta[4]. Pystyihmisten aivotilavuus oli noin 950–1 100 cm³, 75 prosenttia nykyihmisen aivotilavuudesta.
Asuinalueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaiset pystyihmiset elivät Turkanajärven ja Olduvain rotkon tienoilla. Abbevillestä Ranskasta löydettiin käsikirveitä ja muita työkaluja vuonna 1836. Louis-Laurent-Marie Gabriel de Mortillet (1821–1898) nimesi ne tuottaneen kulttuurin Abbevillen kulttuuriksi. Samanlaisia työkaluja on löytynyt Olduvain rotkosta Tansaniasta yhdessä pystyihmisen luiden kanssa.
Kulttuurit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ajan myötä pystyihmisen kulttuuri jakautui käsikirves- ja nyrkki-iskurikulttuureihin. Käsikirveskulttuurit, muun muassa Acheulin kulttuuri, levisivät Afrikasta Eurooppaan, Lähi-itään ja Etelä-Aasiaan sekä jossain määrin myös Keski- ja Itä-Aasiaan. Erään arvion mukaan Abbevillen osin hakattu kivi vaati yhden työvaiheen ja noin 25 iskua. Acheulin kulttuurille oli ominaista pisaramaisen veitsimäisen työkalun suunnittelu; erään arvion mukaan tämä työkalu vaatii 2 työvaihetta ja 65 iskua.[5] Itä- ja Kaakkois-Aasiassa käytettiin käsikirveen sijasta nyrkki-iskuria, joka sopi murskaamiseen. Nyrkki-iskuri levisi myös Pohjois-Saksaan ja Itä-Eurooppaan.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valste, Juha: Ihmislajin synty. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2012. ISBN 978-952-222-332-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Valste 2012, s. 174–175.
- ↑ Valste 2012, s. 201–202.
- ↑ PNAS: Microstatigraphic evidence of in situ fire in the Acheulean strata of Wonderwerk Cave, Northern Cape province, South Africa pnas.org. Arkistoitu 5.4.2012. Viitattu 4.4.2012. (englanniksi)
- ↑ T. O. I. staff: For 2 million years, humans ate meat and little else — study www.timesofisrael.com. Viitattu 5.4.2021. (englanti)
- ↑ Juha Valste, Ihmisen kehitys, Kirjayhtymä; OY Länsi-Suomi, Rauma 1991, ISBN 951-26-3654-9; kuva ja kuvateksti sivu 142