Hämeenlinnan Kansantalo
Hämeenlinnan Kansantalo | |
---|---|
Keinukallio | |
Osoite | Puistokaarre 1, 13100 Hämeenlinna |
Sijainti | Myllymäki, Hämeenlinna |
Valmistumisvuosi | 1946 |
Purkuvuosi | 2000-luvun alussa |
Suunnittelija | Mika Erno (laajennus) |
Rakennuttaja | SKDL:n ja SKP:n Hämeenlinnan järjestöt |
Runkorakenne | ranko/kivi |
Julkisivumateriaali | lauta/rappaus |
Kerrosluku | 2 |
Kerrosala | 1 200 m² |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Hämeenlinnan Kansantalo, joka tunnettiin myös Keinukallio-nimellä, oli Hämeenlinnassa sijainnut työväentalo. Talo on purettu ilmeisesti 2000-luvun alussa, ja tilalle rakennettu asuintaloja.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talon rakennuttivat SKP:n ja SKDL:n järjestöt vuonna 1946. Työ tehtiin osin talkoilla ja osin palkkatyönä. Talossa oli sekä järjestöjen omassa käytössä olevia tiloja että vuokrattavia tiloja. Vuonna 1956 taloa laajennettiin arkkitehti Mika Ernon piirustusten mukaan.[1] Myöhemmin, ilmeisesti 2000-luvun alussa, talo purettiin ja sen tilalle rakennettiin asuintaloja.[2][3]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talo oli kaksikerroksinen, ja sen pinta-ala oli 1 200 m². Vanhempi osa oli rankorakenteinen ja lautavuorattu, uudempi kivirunkoinen ja rapattu. Väri oli vihreä ja ruskeankeltainen. Katto oli peltiä. Talossa oli juhlasali näyttämöineen, toinen juhlasali (?), ravintola, keittiö, eteinen, kahden huoneen ja keittiön asunto, yhden huoneen ja keittokomeron asunto sekä noin 500 neliömetriä varastotilaa.[1]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talolla järjestettiin järjestöjen kokouksia ja juhlia. Omassa käytössä olivat juhlasali, kahvio, keittiö ja talonmiehen asunto. Muita tiloja vuokrattiin.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ Mikä Eräs? Eräs Teatteri. Viitattu 26.1.2023.
- ↑ Hämeenlinnan Keinukalliolla moni romanssi johti avioliittoon tarulandia.wordpress.com. Viitattu 26.1.2023.