Gustaf Wilson

Gustaf (Kustaa) Wilson (syntyjään Hemmi tai Hemmilä; 2. kesäkuuta 1827 Oulu – 21. syyskuuta 1905 Portland, Multnomah’n piirikunta, Oregon, Yhdysvallat) oli amerikansuomalainen uudisraivaaja Villin lännen aikana. Wilson oli varhainen Amerikkaan muuttanut suomalainen, ja eteni uudessa kotimaassaan merkittävään yhteiskunnalliseen asemaan.

Hemmin isä Johan (Juhana) Hemmilä oli kotoisin Lumijoelta ja äiti Anna Määttä Kiimingistä. Isä oli ammatiltaan merimies. Kustaa Hemmilä lähti merille vuonna 1842, mutta haaksirikkoutui Ranskan rannikolla ja palasi Suomeen. Vuoden 1846 lokakuussa hän lähti jälleen merille ja saapui New Orleansiin vuonna 1849. Maaliskuulla 1850 hän purjehti Kalifornian kultaryntäyksen houkuttelemana seuralaisensa kanssa Kap Hornin kautta San Franciscoon, jonne he saapuivat 10. lokakuuta 1850. Nimensä muuttanut Wilson lähti kullanetsintään pettyneenä Kaliforniasta vuonna 1852 ja asettui Jacksonin piirikuntaan nykyisen Oregonin osavaltion eteläosaan. Hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi armeijaan, koska sotilaana hän saisi säännölliset ateriat, ja vakinaisessa palveluksessa rahallisen korvauksen. Wilson palveli vuonna 1853 ja uudelleen vuosien 1855–1856 Rogue Riverin intiaanisotien aikana, joissa yli kaksikymmentä intiaaniheimoa pakkosiirrettiin Rogue Valleysta. Yhdysvaltain kongressi antoi Wilsonille kiitokseksi Medal of Honor -ansiomitalin. Vuonna 1855 hänet valittiin Jacksonin piirikunnan kuolinsyyntutkijaksi (county coroner), ja hän toimii tässä tehtävässä yhteensä kuusi vuotta. Vuonna 1862 hänet valitaan Josephinen piirikunnan johtavaksi virkailijaksi (county clerk), ja hän toimii virassa neljä vuotta.

Wilson liittyy vapaamuurareihin vuonna 1858 ja pysyi aktiivisena jäsenenä koko elämänsä. Hänen osallistumisensa vapaamuurareiden toimintaan toi hänet useita kertoja Portlandiin, jonne hän lopulta muutti vuonna 1866. Hän toimi sitten myyntimiehenä useissa Portlandin kauppaliikkeissä ja lyhyen aikaa myllynjohtajana Monmouthissa Oregonissa. Wilson ja Christina Wideen avioituvat vuonna 1871 ja adoptoivat tyttären. Vuonna 1883 Wilson nimitettiin Venäjän varakonsuliksi edistämään Venäjän taloudellisia etuja Oregonissa. Wilson toimi Astoriassa Oregonissa vuonna 1888 perustetun ensimmäisen suomalais-amerikkalaisen lähetysseuran rahastonhoitajana ja auttoi rakentamaan kaupunkiin suomalaisen luterilaisen kirkon. Hän oli myös Oregonin pioneeriyhdistyksen ja Oregonin historiallisen yhdistyksen jäsen. Wilson vieraili kerran Suomessa vuonna 1890, jolloin hänet otettiin Oulussa merkkivieraana vastaan.