Metameria (väri)
Metameria on ilmiö, jossa kaksi spektriltään toisistaan poikkeavaa väriärsykettä havaitaan samanvärisinä. Silmään saapuva valo vastaanotetaan kolmen erilaisen tappisolutyypin avulla, jolloin valon aallonpituusjakauma pelkistyy kolmiväriseksi signaaliksi. Aallonpituusjakaumaltaan erilaisia ärsykkeitä, jotka kuitenkin synnyttävät saman kolmivärisignaalin, kutsutaan toistensa metameereiksi. Metameria on kolmikanavaisen värinäön keskeinen ominaisuus, joka esimerkiksi mahdollistaa värien toistamisen tietokoneen näytöllä vain kolmea RGB-valoa käyttäen.[1]
Yllä kuvattua perustavanlaatuista metamerian lajia voidaan myös kutsua valometameriaksi erotuksena muista metamerian lajeista, jotka pohjautuvat siihen. Nämä ovat objektimetameria sekä havainnoijametameria. Objektimetameriassa kaksi värinäytettä ovat samanvärisiä yhdessä valaistuksessa, mutta toisessa valaistuksessa niiden värit poikkeavat toisistaan. Haitallista objektimetameriaa esiintyy erityisesti valaistuksessa, jonka värintoistoindeksi on alhainen. Havainnoijametameriassa sen sijaan kaksi aallonpituusjakaumaa ovat metameerejä yhdelle havainnoijalle, mutta eivät toiselle havainnoijalle, joka näkee ne erivärisinä. Havainnojametamerian syynä on havainnoijien näköjärjestelmien yksilölliset poikkeamat, erityisesti värisokeus. Myös hämäränäössä tapahtuva värien katoaminen lasketaan havainnojametameriaksi.[2]
Arkipäivän tilanteista useille on metameria tullut tutuksi esimerkiksi vaateostoksilla. Jotkin kaksi vaatekappaletta voivat kaupan sisävalaistuksessa näyttää molemmat esimerkiksi mustalta, mutta ulkona päivänvalossa vaatekappaleet ovatkin selvästi eriväriset.
Metameria ilmenee useimmiten tummilla ja vaaleilla sävyillä. Erityisesti teollisuudessa tulisi välttää pelkästään ihmisen, tietyissä valaistusolosuhteissa tekemään sävymääritelmään. Virheellisen sävymielipiteen ja metamerian välttäminen voi osoittautua esimerkiksi teollisessa tuotannossa erittäin arvokkaaksi. Metameraongelman todennäköisyyden vähentämiseksi arvio kannattaa tehdä useamman henkilön toimesta erilaisissa valaistusolosuhteissa. Yksi mahdollisuus on myös käyttää esimerkiksi metameriamittauksella varustettua värimittaria. Mittarilla pystyy tutkimaan, onko jokin väripari metameerinen. Se ei kuitenkaan vielä kerro, mitkä erilaisen väritiheyden omaavat kappaleet kukin ihminen näkee samanvärisinä esimerkiksi päivänvalossa.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Fred W. Billmeyer, Max Saltzman: Billmeyer and Saltzman's principles of color technology, s. 20. Hoboken, NJ: Wiley, 2019. ISBN 978-1-119-36668-3
- ↑ MacEvoy, Bruce: The geometry of color perception handprint. 8.1.2015. Viitattu 24.2.2023.