Gojimarja
Gojimarja[1] eli susimarja on nimitys kahden pukinpensaiden sukuun kuuluvan lajin, pukinpensaan eli aitapukinpensaan[2] (Lycium barbarum) ja kiinanpukinpensaan[3] (Lycium chinense) marjoille, joilla on pitkä historia ravintona ja lääkekasvina Itä-Aasiassa, varsinkin läntisessä Kiinassa, kuten Tiibetissä.[4] Lajit kasvavat alkuperäisinä Itä-Aasiassa.
Nimi gojimarja on otettu käyttöön vasta 2000-luvun alussa. Tämä nimi tulee englannin kielen ja kenties joidenkin kiinalaisten murteiden välityksellä kiinan kielen sanasta 枸杞 [gǒuqǐ], joka suomalaisilla aakkosilla ääntyisi lähinnä "gou´thsi". Marjasta on käytetty Suomessa myös pitkään nimeä susimarja, joka vastaa englannin alkuperäisempää nimeä wolfberry. Kiinankielisellä nimellä ei ole merkitystä, jonka voisi kääntää.lähde?
Marja sisältää runsaasti antioksidantteja, muun muassa karotenoideja ja flavonoideja.[5] Se sisältää myös polysakkarideja (23 %), 21 hivenainetta, vitamiineja (varsinkin B-ryhmän) ja 18 aminohappoa. Marjan painosta 10–14 % on proteiinia.lähde?
Kuivattua gojimarjaa markkinoidaan superruokana, sitä myydään myös jauheena ja mehuna.
Vuosina 2009–2010 suurin osa Tullilaboratoriossa tutkituista susimarjaeristä ylitti silloin sallitut torjunta-ainepitoisuudet, ja ne hylättiin. Vuonna 2010 EU-lakia kuitenkin muutettiin niin, että susimarja luokiteltiin tomaatiksi, jolle sallitaan suuremmat raja-arvot. Luokitusmuutoksen jälkeen Suomeen tuodut susimarjaerät ovat olleet uusien raja-arvojen puitteissa.[6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ gojimarja. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9
- ↑ Mossberg B. & Stenberg L: Suuri Pohjolan kasvio. (suom. S. Vuokko & H. Väre) Tammi, 2005. ISBN 951-3129-24-1
- ↑ Yu MS, Leung SK, Lai SW, et al (2005). Neuroprotective effects of anti-aging oriental medicine Lycium barbarum against beta-amyloid peptide neurotoxicity. Exp. Gerontol. 40 (8-9): 716–727.
- ↑ Wang Q, Qiu Y, He SP, Chen YY. Chemical constituents of the fruit of Lycium barbarum L. J Chin Pharm Sci 1988; 7: 218–220
- ↑ Ruokatieto: Kaukomaiden superruoka todetaan tullissa usein määräysten vastaiseksi uutiset.ruokatieto.fi. 29.03.2011. Viitattu 6.5.2012.