Giambologna
Giambologna | |
---|---|
Hendrick Goltzius: Giambolognan muotokuva |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1524 |
Kuollut | 1608 |
Kansalaisuus | italialainen, flaamilainen |
Taiteilija | |
Ala | kuvanveisto |
Taidesuuntaus | manierismi |
Kuuluisimpia töitä | Sabiinitarten ryöstö 1574-1582 |
Giambologna, myös Giovanni da Bologna, (oik. Jean de Boulogne; 1524–1608) oli flaamilaissyntyinen, Italiassa työskennellyt kuvanveistäjä. Hänen tunnetuimpia veistoksiaan ovat Sabiinittarien ryöstö ja Cosimo I:n ratsastajapatsas, molemmat Firenzessä. Giambologna oli keskeinen manierismin edustaja.[1]
Giambologna syntyi Douaissa (nykyisin Ranskassa). Hän opiskeli nuorena Jacques du Broeucqin johdolla Antwerpenissä ja muutti vuonna 1550 Italiaan opiskellakseen Roomassa. Hän teki yksityiskohtaisia veistostutkielmia antiikin veistoksista. Giambologna sai vaikutteita myös Michelangelolta, mutta kehitti oman manieristisen tyylinsä, joka painotti enemmänkin viimeisteltyä pintaa, tyylikästä eleganssia ja kauneutta kuin voimakkaita emootioita. Pius IV teki ensimmäisen suuren tilauksen suuresta Neptunuksen pronssipatsaasta suihkulähdettä varten Bolognaan. Suurimman osan ajasta Giambologna kuitenkin työskenteli Firenzessä, jonne hän muutti 1553. Kymmenen vuoden kuluttua hänet kutsuttiin jäseneksi Accademia delle Arti del Disegnoon, jonka Cosimo I de’ Medici oli juuri perustanut. Hänestä tuli myös yksi Medicien tärkeimmistä hoviveistäjistä. Giambologna kuoli Firenzessä 79-vuotiaana. Medicit eivät olleet antaneet hänen lähteä Firenzestä, koska pelkäsivät Habsburgien ottavan hänet veistäjäkseen.
Giambologna tuli tunnetuksi liikkeen ja toiminnan kuvauksestaan sekä viimeistellystä monipuolisesta pintakäsittelystään. Tunnettuja teoksia on Merkurius, josta hän teki neljä versiota, samoin hänen Venus-aiheiset veistoksensa. Hän teki myös Välimeren seudun poliittista propagandaa sisältäneitä allegorioita, kuten Firenze kukistaa Pisan. Giambolognan sommittelua kuuluisassa Sabiinitarten ryöstössä, jossa on kolme toisiinsa kietoutuvaa hahmoa, ihailtiin yleisesti.
Giambolognalla oli suuri vaikutus myöhempiin kuvanveistäjiin oppilaidensa kautta, jotka vaikuttivat eri puolilla Eurooppaa. Italiassa hän vaikutti muun muassa Gian Lorenzo Berniniin.
-
Sabiinitarten ryöstö (1574–1582) Firenzen Loggia dei Lanzissa.
-
Cosimo I:n ratsastajapatsas (1594) Piazza della Signorialla
-
Firenze kukistaa Pisan (1565). Kipsimalli Palazzo Vecchiossa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ”Bologna, Giovanni da”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Giambologna Wikimedia Commonsissa