Gerenukki
| Gerenukki | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Onttosarviset Bovidae |
| Alaheimo: | Gasellit Antilopinae |
| Suku: |
Gerenukit Litocranius[2][3] Kohl, 1886 |
| Laji: | walleri |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Litocranius walleri |
|
| Alalajit[4] | |
|
|
| Katso myös | |
Gerenukki eli kirahviantilooppi (Litocranius walleri) on Itä-Afrikassa elävä pitkäkaulainen gasellien alaheimon (Antilopinae) sorkkaeläinlaji. Gerenukki on sukunsa ainoa laji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gerenukki on 140–160 sentin pituinen ja 80–105 sentin korkuinen. Painoa naaraalla on 28–45 kiloa, ja koiraalla 31–52 kiloa. Gerenukki on hoikkarakenteinen ja sillä on huomiota herättävän pitkä ja ohut kaula sekä pieni pää. Gerenukin suu on pieni ja sen jalat ovat hennot ja pitkät. Lyyramaiset sarvet ovat 25–44-senttiset. Väriltään gerenukit ovat selästä tummanruskeita, alempaa ne ovat vaaleanruskeita. Niiden vatsa on vaalea.
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gerenukki elää vain Somaliassa, Etiopiassa, Keniassa ja Pohjois-Tansaniassa. Lajin levinneisyys on aikaisemmin ollut laajempi. Laji elää kuivilla ja harvakasvuisilla pensassavanneilla aina 1200 metrin korkeuteen asti. Gerenukkikanta on nykyään noin 70 000 yksilöä.
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gerenukit elävät joko yksin tai pieninä laumoina, joissa on noin 5–12 yksilöä. Laumassa on kuitenkin korkeintaan yksi aikuinen uros. Gerenukit elävät samalla, noin 1–5 neliökilometrin kokoisella alueella usein koko ikänsä. Lajin ei tarvitse juoda, mikä on yksi syy sen paikkauskollisuuteen. Gerenukit nousevat ravintoa etsiessään takajalkojensa varaan kurkottamaan puiden lehtiä ja ottavat tukea etujaloillaan oksista. Sama asento toimii myös naamiointikeinona. Ne jäykistyvät paikoilleen huomatessaan pedon ja lähtevät pakoon pää ja kaula eteenpäin ojennettuna vasta kun peto tulee liian lähelle. Kahdella jalalla ne ylettävät 2 metrin korkeuteen. Eläimet liikkuvat päivällä. Ravinto koostuu puiden ja pensaiden lehdistä ja versoista, erityisesti akasioista. Gerenukkien elinikä on 10–12 vuotta.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiima-aikana koiraat keräävät naarashaaremin ja taistelevat sarvillaan muita koiraita vastaan. Koiraat merkitsevät naarat silmänedusrauhastensa eritteillä. Rauhasillaan koiraat merkitsevät myös pensaita ja puita. Naaras synnyttää noin 7 kuukauden kantoajan jälkeen yhden poikasen, joka piilottelee ensimmäiset viikot. Se hoitaa vasaa jopa yli vuoden, joten sillä saattaa olla kerralla kaksikin poikasta. Uros tulee sukukypsäksi 1,5-vuotiaana, naaras 1-vuotiaana.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lahti, S., Lahti, T. & Raasmaja, A. (toim.): Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät. WSOY, 1978. ISBN 951-0-08247-3
- Marttila, Olli: Suuri Savanni. Auris, 2003. ISBN 952-99154-0-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ IUCN SSC Antelope Specialist Group: Litocranius walleri IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 1. Aarnikotka–Iibikset, s. 240. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01065-4
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 3. Lepakot–Perhoset, s. 1298. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01530-3
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Litocranius walleri Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 30.10.2017. (englanniksi)