Galaktinen Imperiumi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Galaktinen imperiumi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Tähtien Sota -elokuvien Imperiumia. Myös Isaac Asimovin Säätiö-kirjasarjassa on Galaktinen Imperiumi.
Galaktinen Imperiumi
Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia (de jure)
Absoluuttinen monarkia (de facto)
Virallinen kieli Galaktinen peruskieli
Hallitsija Keisari Sheev Palpatine (19 eYt–4 jYt)
Perustettu 19 eYt
Lakkautettu 5 jYt
Pääkaupunki Keisarillinen kaupunki, Coruscant
Valuutta Imperiumin datarit
(galaktiset krediitit)
Edeltäjä(t) Galaktinen tasavalta
Seuraaja(t) Ensimmäinen ritarikunta
Teokset Tähtien sota

Galaktinen Imperiumi (engl. Galactic Empire), jota kutsutaan usein pelkäksi Imperiumiksi, on fiktiivinen hallitus Tähtien sota -elokuvasarjassa. Se esiteltiin jo vuoden 1977 alkuperäisessä Tähtien sota-elokuvassa (myöhemmältä nimeltään Star Wars: Episodi IV – Uusi toivo) ja esiintyi myös sen jatko-osissa Imperiumin vastaisku (1980) ja Jedin paluu (1983). Esiosatrilogian päätösosassa Star Wars: Episodi III – Sithin kosto (2005) kerrotaan Imperiumin muodostumisesta. Galaktisen tasavallan ylikansleri Palpatine, todellisuudessa sith-lordi Darth Sidious, uskottelee jedien yrittäneen salamurhata hänet ja syrjäyttää Galaktisen senaatin. Hän määrää kaikki jedit tuhottaviksi ja käyttää sekä heidän että Kloonisodissa Tasavaltaa vastustaneiden separatistien uhkaa perusteena muuttaa Tasavalta Imperiumiksi, turvalliseksi ja vakaaksi yhteiskunnaksi, jota Palpatine hallitsi keisarina. Palpatinen manipuloima senaatti suhtautui päätökseen taputtaen ja hurraten.

Vaikka suurin osa Imperiumista ei tiedä Palpatinen sith-henkilöllisyydestä, hänen oppipoikansa Darth Vader on tunnettu ja pelätty ympäri galaksia Palpatinen palvelijana ja jedejä metsästävänä agenttina. Uuden toivon tapahtumiin mennessä, Imperiumin hallintotapa oli muuttunut totalitaristiseksi diktatuuriksi.

Useimmissa medioissa Imperiumin kuvaillaan edustavan ”tyranniaa, vihaa kaikkia ei-ihmisiä kohtaan, raakaa voimaa ja jatkuvaa pelkoa”.[1]

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Galaktinen Imperiumi syntyi Vanhan tasavallan romahtamisen jälkeen. Muutoksen siemenet kylvettiin jo Kloonisotien aikaan, sodassa Tasavallan sekä separatistijärjestö Yhdistyneiden aurinkokuntien konfederaation välillä.

Elokuvassa Star Wars: Episodi I – Pimeä uhka, Kauppaliiton saartaessa planeetta Naboon, senaattori Palpatine suostuttelee kuningatar Padmé Amidalan ehdottamaan Tasavallan senaatille uuden ylikanslerin äänestämistä Finis Valorumin tilalle.

Elokuvassa Star Wars: Episodi II – Kloonien hyökkäys, Tasavallan senaatti antaa separatistien kasvavan uhan vuoksi Palpatinelle hätävaltuudet kriisin torjumiseksi. Tämän ansiosta Palpatine pysyi virassaan normaalia virkakautta pidempään. Palpatine lupaa palauttaa vallan takaisin senaatille, kun galaksiin on jälleen saatu rauha. Hänen ensimmäinen käskynsä on valtuuttaa Tasavallalle luotu massiivinen klooniarmeija.

Palpatinen valta kasvaa nopeasti ja elokuvassa Star Wars: Episodi III – Sithin kosto hän on jo käytännössä diktaattori. Jedit alkavat epäillä Palpatinen olevan sith-lordi Darth Sidiousin vaikutuksen alaisena. Palpatine ilmoittaa sodan jakuvan, kunnes kenraali Grievous on surmattu. Osa senaattoreista, kuten Padmé Amidala ja Bail Organa, jotka aiemmin tukivat Palpatinea, epäilevät nyt, ettei hän aio pitää lupaustaan valtuuksien palauttamisesta senaatille sodan päätyttyä. Elokuvan aikana Palpatine ja Sidious paljastuvat yhdeksi samaksi henkilöksi, joka oli manipuloinut Tasavaltaa ja separatisteja alusta asti.

Kun jediritari Anakin Skywalker saa selville totuuden Palpatinesta, hän kertoo tästä jedimestari Mace Windulle, joka lähtee pidättämään Palpatinea kolmen muun jedimestarin kanssa. Anakin saapuu itsekin Palpatinen toimistoon, vastoin Windun käskyjä, estääkseen Windua surmaamasta tätä. Palpatine oli manipuloinut Anakinin uskomaan voivansa auttaa estämään Anakinin raskaana olevaa vaimoa Padméa kuolemasta synnytyksessä. Toimistossa Palpatine oli surmannut valosapelillaan kaikki pidätykseen osallistuneet jedit Windua lukuun ottamatta. Windu itse oli juuri surmaamaisillaan Palpatinen, kunnes Anakin katkaisi hänen kätensä ja Palpatine pudotti Windun kuolemaan. Anakin kääntyy tämän jälkeen Voiman pimeälle puolelle, tullen Palpatinen kolmanneksi sith-oppilaaksi nimellä Darth Vader.

Palpatine julistaa jedit pettureiksi ja Tasavallan vihollisiksi, asettaen täytäntöön käskyn 66, kloonisotilaisiin asennetun salaisen käskyn tappaa näiden jedikomentajat. Darth Vaderin johtama joukko sotilaita surmasi myös jeditemppeliin jääneet jedit. Turvatakseen asemansa ja valtansa, Palpatine muutti Tasavallan Galaktiseksi Imperiumiksi.

Kaksi jäljelle jäänyttä jediä, Obi-Wan Kenobi ja Yoda, yrittivät tuhota sithit lopullisesti. Yodan kohdatessa Palpatinen, Obi-Wan kohtasi entisen oppilaansa Anakinin, josta oli tullut Darth Vader. Obi-Wan onnistui haavoittamaan Vaderia, mutta Yodan ja Palpatinen taistelu ajautuu pattitilanteeseen, pakottaen molemmat jedit maanpakoon. Padmén lapset, joiden äiti oli kuollut ja isä kääntynyt sith-lordiksi, luovutettiin adoptioon, kunnes heidän kohtalonsa olisi valmis toteutumaan.

Hallinto ja sotavoimat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kloonisotien päätyttyä ja ensimmäisen Galaktisen Imperiumin muodostuttua Palpatinella on keisarina rajaton valta. Hän sai ne käsiinsä hätävaltuuksina Kloonien hyökkäyksen ja Sithin koston tapahtumien aikana. Darth Vader oli keisarin oikea käsi ja pelätty ympäri galaksia. Palpatinen ja Vaderin jälkeen vaikutusvaltaisimpia olivat Imperiumin hallintoneuvoston jäsenet, joista tunnetuimpia olivat Sate Pastage, Ars Dangor, Kren Blista-Vanee sekä Janus Greejatus. Virallisessa jatkumossa neuvostoa johti Mas Amedda, Vanhan tasavallan senaatin entinen varapuhemies. Seuraavien vuosien ajan Palpatine hallitsi galaksia tiukasti vartioidusta palatsistaan Coruscantissa, Vaderin matkustaessa ympäri galaksia pitääkseen yllä keisarin valtaa.

Tasavallan aikainen senaatti oli olemassa vielä Imperiumin perustamisen jälkeen, mutta käytännössä sillä ei ollut minkäänlaista valtaa. Uuden toivon tapahtumien aikaan Palpatine lakkautti senaatin, huomattuaan monien siellä tukevan Kapinaliittoa. Palpatinen lisäksi todellinen valta kuului vain planeettoja ja sektoreita hallitseville kuvernööreille, joita kutsuttiin moffeiksi. Senaatin lakkauttamisen jälkeen kuvernööreille annettiin täysi valta hallitsemillaan alueilla. Tunnetuin kuvernööri oli suurmoffi Wilhuff Tarkin, joka uskoi, että galaksia hallittiin parhaiten kylvämällä pelkoa.

Imperiumi piti voimaansa yllä suurten sotilasvoimiensa kautta, joihin kuuluivat valkohaarniskaiset Imperiumin iskujoukot, valtava tähtialusten laivasto sekä Kuolemantähti, kuun kokoinen avaruusasema, jolla on voima tuhota planeettoja. Ensimmäisen Kuolemantähden suunnitelmat nähtiin jo Kloonien hyökkäyksessä ja rakennustyöt aloitettiin Sithin koston lopussa. Palpatinen julistuksesta Tasavallan armeija muutettiin keisarilliseksi armeijaksi ja avaruuslaivastoksi. Avaruuslaivastoon kuului miljoonia sota-aluksia, mukaan lukien 26 000 tähtihävittäjää ja miljoonittain TIE-hävittäjiä. Ne toteuttivat keisarin tahdon eri puolilla galaksia.

Kapina ja kukistuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alderaanin senaattori Bail Organa, Chandrilan senaattori Mon Mothma, ja muut Palpatinen valtaa vastustaneet senaattorit perustivat salaa Liittouman Tasavallan palauttamiseksi. Tämä liike tunnettiin nimellä Kapinaliitto.

Aluksi Kapinaliitto koki ensimmäisten vuosien aikana suuria tappioita Imperiumia vastaan. Lisäksi Imperiumi sai valmiiksi Kuolemantähden ja osoitti sen voiman tuhoamalla Alderaanin. Uuden toivon lopussa Kapinaliitto saa ensimmäisen merkittävän voittonsa Imperiumia vastaan, kun Luke Skywalker tuhosi Kuolemantähden.

Kapinaliiton suurin voitto oli Jedin paluussa, missä he tuhosivat toisen Kuolemantähden sekä Imperiumin laivaston suurimmat sota-alukset ja niiden komentajat. Taistelun aikana Vader kääntyi takaisin Voiman valoisalle puolelle ja heitti Palpatinen kuolemaan, estäen tätä tappamasta hänen poikaansa Lukea, mutta haavoittui samalla itse kuolettavasti.

Toisen Kuolemantähden tuhon jälkeen Imperiumin joukot galaksin keskuksesta Keskikehän alueille pakotettiin antautumaan, kun taas galaksin tuntemattomille lohkoille paenneet joukot kokoontuivat ajan myötä yhteen Imperiumin entisten upseerien johtamaksi järjestöksi Ensimmäinen ritarikunta. Jatkotrilogian elokuvissa, alkaen elokuvasta Star Wars: The Force Awakens, he kävivät taistelua Kapinaliitosta muodostunutta Vastarintaa vastaan.[2]

Kapinallisten muodostama Uusi tasavalta taisteli vapauttaaksen galaksin loput kolkat itsenäisiksi hallitsijoiksi julistautuneiden Imperiumin upseerien hallinnasta.

Jedi Prince -kirjasarjassa, Pimeän puolen profeetoiksi itseään kutsuvat huijarit asettivat uudeksi keisariksi kolmisilmäisen mutantin nimeltä Trioculus, jota he väittivät Palpatinen pojaksi. Sarjan lopussa Palpatinen todellinen poika, Triclops auttoi kapinallisia kukistamaan tämän uuden vihollisen.

Thrawn-trilogiassa, suuramiraali Thrawn, Imperiumin jäänteiden johtaja ja sotilaallinen nero, saa Uuden tasavallan melkein polvilleen. Kolmannen kirjan lopulla Thrawn melkein kukisti Uuden tasavallan ja Thrawnin tappoi tämän oma henkivartija.

Musta Imperiumi -sarjakuvissa Palpatine palaa kloonikehossa ja yhdistää Imperiumin hajaantuneet joukot yrittäen vallata galaksin takaisin itselleen. Empire's End -sarjakuvassa Palpatine kuitenkin kukistetaan lopullisesti.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.
Augustuksen patsas Pontifex Maximusissa.

Tähtien sodan luoja George Lucas pyrki siihen, että Galaktinen Imperiumi muistuttaisi esteettisesti ja temaattisesti Natsi-Saksaa sekä hallintomenetelmältään fasismia.[3] Natsi-Saksan tavoin Galaktinen Imperiumi oli diktatuuri, joka perustui yhteiskunnan lujaotteiseen hallintaan, lakkautti demokratian ja jota johti yksi suuri hallitsija.[4] Imperiumi pyrki natsien tavoin luomaan totalitaarisen järjestyksen[5] ja turvautui häikäilemättömään voimankäyttöön saavuttaakseen päämääränsä.[5] Imperiumin iskujoukkojen alkuperäinen nimi Stormtroopers muistuttaa nimeltään Sturmabteilungia, Hitlerin alaisuudessa työskennellyttä puolisotilaallista järjestöä.[4] Darth Vaderin kokomusta haarniska sekä uskollisuus keisaria kohtaan muistuttaa puolestaan natsien Schutzstaffel-joukkoja.[4] Imperiumin sotilasupseerien univormut muistuttavat kovasti sekä Natsi-Saksan että 1800-luvun Saksan ulaanien univormuja.[6] Natsi-Saksan lisäksi Galaktisen Imperiumin esikuva oli myös Neuvostoliitto. Jedin paluun DVD-kommentiraidalla Lucas myönsi keisarin saapumisen kunniaksi pidetyn seremonian olevan Neuvostoliiton vappuna järjestämän sotilasparaatin inspiroima.[7]

Palpatinen valtaannousu ja demokratian muuttuminen diktatuuriksi muistuttaa Julius Caesarin, Augustuksen, Napoleon Bonaparten ja Adolf Hitlerin valtaannousuja.[8]

Palpatinen voiman vakauttaminen ja keisariksi julistautuminen muistuttavat Rooman Octavianusta (myöhemmin Augustus) siinä, että Octavianus manipuloi Rooman senaattia samoin kuin Palpatine Galaktista senaattia; hän laillisti autoritaarisen hallinnon käyttämällä perustusteena senaatin korruptiota, painosti senaattia antamaan hänelle lisävaltuuksia kriisin torjumiseksi, ja valheellisesti lupasi palauttaa vallan senaatille kriisin päätyttyä. Octavianuksen tavoin myös Palpatine luotti vahvasti sotilaalliseen voimaan.[8]

Valtasuhdetta Galaktisessa Imperiumissa keisari Palpatinen ja Darth Vaderin välillä on verrattu Adolf Hitlerin Reichsführer SS:n Heinrich Himmleriin, sekä myös Joseph Staliniin ja NKVD:n johtaja Lavrenti Beriaan, siinä, että Darth Vader on diktaattorin armoton pääpalvelija.[8]

  1. Sansweet, Stephen J.: ”Palpatine, Emperor”, Star Wars Encyclopedia, s. 224. New York: Del Rey: ISBN 0-345-40227-8
  2. Lussier, Germain: The First Order and the Resistance Rule In New Star Wars: The Force Awakens Photos 21.8.2015. io9.com. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 17.12.2015. (englanniksi)
  3. Mary Henderson. Star Wars: The Magic of Myth. New York, New York, USA: Bantam Spectra, 1997. s. 184.
  4. a b c Mary Henderson. Star Wars: The Magic of Myth. New York, New York, USA: Bantam Spectra, 1997. s. 146.
  5. a b Mary Henderson. Star Wars: The Magic of Myth. New York, New York, USA: Bantam Spectra, 1997. s. 153.
  6. Mary Henderson. Star Wars: The Magic of Myth. New York, New York, USA: Bantam Spectra, 1997. s. 147, 184.
  7. George Lucas, kommenttiraita, Star Wars Episode VI: Return of the Jedi, Special Edition (DVD, 20th Century Fox, 2004), levy 1.
  8. a b c Star Wars and History. Lucasfilm.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]