Nuottiavain

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta G-avain)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaavio, jossa diskantti-, altto- ja bassoavaimet. Identtiset sävelet pystysuoraan kohdistettuna.
Erilaisia nuottiavaimia.

Nuottiavain eli klaavi on merkki, jota käytetään nuottikirjoituksessa määrittämään eri säveliä kuvastavien nuottien paikat nuottiviivastossa.

Erilaisia nuottiavaimia on useita. Yleisimmät nuottiavaimet ovat G-, F- ja C-nuottiavaimet. Nuottiavain osoittaa samannimisen sävelen ja tätä kuvastavan nuotin paikan nuottiviivastolla.

Nuottiavaimen yläpuolelle kirjoitettu numero 8 osoittaa, että nuotit soitetaan oktaavia korkeammalta. Mikäli nuottiavaimen alapuolella on numero 8, nuotit soitetaan oktaavia matalammalta. Merkintää käytetään pääasiassa G- ja F-nuottiavaimissa.

G-nuottiavain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
G-nuottiavain

G-nuottiavain osoittaa yksiviivaisen G-sävelen, g1:n tai IPN:n mukaan G4:n paikan, joka on nuottiavaimen "pyörteen" alle jäävällä viivalla. G-nuottiavaimia ovat esimerkiksi diskanttiavain ja ranskalainen viuluavain (engl. French violin clef).

Nuottiavaimista yleisin on diskanttiavain, ja sitä käytetään yleensä virheellisesti synonyymina G-nuottiavaimelle. Se on G-avain sijoitettuna siten, että G-sävel on viivaston toiseksi alimmalla viivalla. Diskanttiavainta käyttävät useimmat puupuhaltimet, samoin viulut, korkealle viritetyt vaskipuhaltimet ja lyömäsoittimet. Pianon oikean käden osuus on yleensä kirjoitettu diskanttiavaimelle. Kitaran ollessa kyseessä lisätään avaimen alapuolelle numero 8. Se tarkoittaa, että sama diskanteimman kielen yksiviivainen E-sävel, joka pianolle kirjoitetussa G-avaimella varustetussa nuotissa sijaitsee alimmalla viivalla, sijaitsee kitaralle kirjoitetussa G-avaimella varustetussa nuotissa ylimmässä välissä. Merkintä siis kertoo, että nuotit soitetaan oktaavia alempaa. Diskanttiavaimen lisäksi on olemassa toinen G-avain, ranskalainen viuluavain, jossa yksiviivainen G-sävel on sijoitettu ensimmäiselle viivalle.

F-nuottiavain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
F-nuottiavain

F-nuottiavain osoittaa pienen F-sävelen, f:n tai IPN:n mukaan F3:n paikan, joka on nuottiavaimen kahden pisteen välissä. F-nuottiavaimia ovat esimerkiksi bassoavain ja baritoniavain.

Bassoavain, usein epätäsmällisesti ilmaistuna pelkästään F-avain, on yleisesti käytetty nuottiavain. Bassoavain osoittaa pienen oktaavin f-sävelen olevan viivaston neljännellä viivalla. Useimmat matalalle viritetyt soittimet käyttävät tätä avainta. Pianon vasemman käden osuus on myös yleensä kirjoitettu bassoavaimelle.

Nuottikirjallisuudessa harvinainen F-baritoniavain osoittaa pienen f:n paikan kolmannelle viivalle. Toisaalta baritoniavain-nimitystä on käytetty myös C-nuottiavaimesta, jossa c1:n paikka on osoitettu viidennelle viivalle. Lisäksi on olemassa subbassoavain, joka osoittaa pienen f:n paikan viidennelle viivalle.

C-nuottiavain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
C-avain

C-avain osoittaa yksiviivaisen C-sävelen, c1:n tai IPN:n mukaan C4:n (eli keski-C:n) paikan, joka on nuottiavaimen keskellä kahden C-kirjaimen välissä. Yleisimmät C-avaimista ovat alttoavain ja tenoriavain, mutta C-avaimella voidaan teoriassa osoittaa c1:n paikka mille tahansa viivalle. C-nuottiavain muistuttaa kahta ylösalaisin olevaa C-kirjainta, jotka ovat päällekkäin, ja avaimen eteen liitetään kaksi viivaa, joista ensimmäinen on paksumpi.

Mikäli C-avainta käytetään tenoriavaimena, c1:n paikka nuottiviivastolla on neljännellä eli toiseksi ylimmällä viivalla. Kun C-avainta käytetään alttoavaimena, c1 sijoittuu kolmannelle eli keskimmäiselle viivalle. Muun muassa sellon, fagotin ja pasuunan nuoteissa käytetään tenoriavainta, alttoviulun nuoteissa alttoavainta. Vanhemmissa nuoteissa esiintyvä sopraanoavain (c1 alimmalla viivalla) on nuottikirjallisuudessa harvinaisempi. Mezzosopraano-C-avaimessa c1:n paikka osoitetaan toiselle viivalle ja baritoniavaimessa viidennelle eli ylimmälle viivalle.

Perkussioavain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perkussio-avain

Perkussioavain osoittaa perkussio- eli rytmisoitinten soitettavat rytmit. Se merkitään kahdella pystypalkilla. Avainta ei tarvitse kuitenkaan aina sijoittaa nuottiviivastolle, vaan yksikin nuottiviiva riittää, sillä rytmisoitinta soitettaessa ei sävelkorkeutta useinkaan voi muuttaa.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]