Fránchthin luola
| Fránchthin luola | |
|---|---|
| Σπήλαιο Φράγχθι | |
 Fránchthin luolan sisäänkäynti. |
|
| Sijainti | |
  Fránchthin luola |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Koiláda, Ermionída, Argolis, Peloponnesos |
| Historia | |
| Tyyppi | luola |
| Ajanjakso | 20000–3000 eaa. |
| Kulttuuri | paleoliittiselta kaudelta neoliittiselle kaudelle |
| Aiheesta muualla | |
Fránchthin luola (myös Frankhthin luola, kreik. Σπήλαιο Φράγχθι, Spílaio Fránchthi) on Kreikassa Peloponnesoksella Argoliin niemimaalla sijaitseva luola, josta on tehty varhaiskivikautisia metsästykseen, keräilyyn, kalastukseen ja maanviljelyyn liittyviä löytöjä. Luolassa asuttiin ajoitusten mukaan noin 20000–3000 eaa.[1] Luola sijaitsee Ermionídan kunnassa Koiládan ja Paralía Foúrnonin kylien lähellä olevassa kukkulassa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fránchthin luolassa on tehty tutkimuksia, joiden avulla voidaan yrittää rakentaa kuvaa varhaisesta kivikautisesta elämästä Balkanilla. Tehtyjen ajoitusten mukaan luola asutettiin myöhäispaleoliittisella kaudella 37000–30000 eaa. ja hylättiin keskineoliittisella kaudella 3000 eaa.[2] Luolan varhaisimmat asukkaat lienevät olleet tyypillisiä myöhäispaleoliittisia metsästäjä-keräilijöitä.
Luolan varhaisin kerrostuma osuu jääkauden loppuvaiheeseen aikaan noin 23000–11000 eaa. Elämä oli samanlaista kuin muuallakin, keräiltiin villejä kasveja, metsästettiin, kalastettiin jne ja luultavasti liikuttiin vuodenaikojen mukana[3]. Tuolloin keräiltiin villiä viljaa, palkokasveja ja pähkinöitä[3] sekä metsästettiin. Työkalut olivat mm. luusta, kvartsista ja piikivestä. Ilmasto lämpeni 11000–9000 eaa. jolloin maisemaan ilmestyi puita. Metsästäjät metsästivät paleoliittisella kaudella mm. biisoneja ja villejä saksanhirviä.
Noin 11000 eaa. ilmestyivät luolan asukkaiden ruokavalioon mm. pistaasipähkinät, manteli ja linssit, 10500 eaa. villiohra ja villivehnä. Näihin aikoihin maanviljely kehittyi Lähi-idässä. 7300 eaa. herne ja villipäärynä. Nämä saattavat viitata varhaisin yhteyksiin muualle, ehkä Vähään-Aasiaan ja ehkä jopa pohjimmiltaan Lähi-itään tai sitten näiden syötävien kasvien ilmestymiseen kasvillisuus- ja ilmastonmuutosten tuomina. Kaksi edellä mainituista kasveista kasvaa Vähä-Aasiassa. Noin 8300 eaa. alkanut pienriistaan ja keräilyyn nojaava mesoliittikausi toi luultavasti keräiltävän ravinnon monipuolistumisen[3].
Noin 7250 myöhäismesoliitin alussa[3] tai 6500 eaa. ilmestyi 80 km päästä Melokselta tuotu obsidiaani tänne. Obsidiaanista saa työstettyä hyviä kivityökaluja ja -aseita. Mainittakoon, että samoihin aikoihin Lähi-idässä ja Vähä-Aasiassa käytiin laajaa obsidiaanikauppaa. Villiohra ja villivehnä yleistyivät vuoden 7000 eaa. jälkeen. Luolaan ilmestyi noin 6500 eaa. myös runsaasti kalanluita, joka viittaa luolan asukkaiden liikkuneen kaukana merellä[3].
Merenkulku enteili neoliittisen ajan merkkien leviämistä Fránchthin luolan seuduille noin 6000 eaa.[3] Neoliittinen aika toi maanviljelyn ja karjanhoidon.
Luolan asutuskaudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Myöhäispaleoliittinen kausi: 20000 – 8300 eaa.
- Mesoliittinen kausi: 8300 – 6000 eaa.
- Neoliittinen kausi: 6000 – 3000 eaa.
- Varhaisneoliittinen kausi: 6000 – 5000 eaa.
- Keskineoliittinen kausi: 5000 – 4500 eaa.
- Myöhäisneoliittinen kausi: 4500 – 4000 eaa.
- Neoliittisen kauden loppuvaihe: 4000 – 3000 eaa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Franchthi Cave (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Franchthi Cave about.com. Arkistoitu 29.3.2013. Viitattu 16.2.2013.
- ↑ a b c d e f Antiikin Kreikan maailma, John Camp Elizabeth Fisher, Otava 2004, ISBN 951-1-19249-3, Alkuteos Exploring The World of the ancient Greeks, Thames and Hudson Ltd London 2002, s. 26-27
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fránchthin luola Wikimedia Commonsissa
