Forsmarkin ydinvoimalaitos
Forsmarkin ydinvoimala sijaitsee Ruotsin Itämeren rannikolla Uppsalan läänissä Östhammarin kunnassa, noin 70 km:n päässä Ahvenanmaasta. Forsmark tuottaa noin kuudenneksen Ruotsin itse tuottamasta sähköenergiasta. Laitoksen kolmen kiehutusvesireaktorin yhteenlaskettu sähköntuotto on noin 3 100 megawattia. Ensimmäiset reaktorit käynnistettiin vuonna 1980, kolmas vuonna 1985.
Voimalan omistavan Forsmarks Kraftgrupp -yhteenliittymän osakkaat ovat Ruotsin valtiollinen Vattenfall AB (66 %), Mellansvensk Kraftgrupp AB (25,5 %) ja E.ON Kärnkraft Sverige AB (8,5 %). Mellansvensk Kraftgruppin pääomistaja 87 %:n osuudella puolestaan on Fortum. Laitoksen liikevaihto on viime vuosina ollut noin 480 miljoonaa euroa ja se on työllistänyt noin 860 henkeä.
Forsmarkin ydinvoimalan reaktorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Forsmark 1
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Forsmarkin ydinvoimalan reaktori 1.
| Käyttöönotto | 1980 |
|---|---|
| Tyyppi | kiehutusvesireaktori |
| Sähköteho | 984 MW |
| Lämpöteho | 2 928 MW |
Forsmark 1 -reaktori (F1) liitettiin verkkoon ensimmäisen kerran 5. kesäkuuta 1980 ja se aloitti kaupallisen toimintansa 10.12.1980. Reaktori on ASEA-Atomin toimittama kiehutusvesireaktori, ja se on mallia BWR69. Forsmark 1 on periaatteessa identtinen Forsmark 2:n kanssa ja muistuttaa hieman nykyaikaisempia suomalaisia reaktoreita Olkiluoto 1 ja 2. Ringhals 1:n sulkemisen yhteydessä vuonna 2020 ja Ringhals 2:n sulkemisen yhteydessä vuonna 2019 Forsmark 1:stä tuli Ruotsin vanhin edelleen toiminnassa oleva reaktori.
Forsmark 2
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Forsmarkin ydinvoimalan reaktori 2.
| Käyttöönotto | 1981 |
|---|---|
| Tyyppi | kiehutusvesireaktori |
| Sähköteho | 1 120 MW |
| Lämpöteho | 3 253 MW |
Forsmark 2 (F2) on periaatteessa identtinen Forsmark 1:n kanssa, ja se liitettiin verkkoon ensimmäisen kerran 15.12.1980 ja se aloitti kaupallisen toimintansa 7. heinäkuuta seuraavana vuonna.
Forsmark 3
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Forsmarkin ydinvoimalan reaktori 3
| Käyttöönotto | 1985 |
|---|---|
| Tyyppi | kiehutusvesireaktori |
| Sähköteho | 1 167 MW |
| Lämpöteho | 3 300 MW |
Forsmark 3 (F3) on laitoksen suurin ja nuorin reaktori, ja se on ASEA-Atomin toimittama kehutusvesireaktori. Se on mallia BWR75 sekä on identtinen sisarreaktori Oskarshamn 3:n kanssa (joka oli tarkoitus rakentaa Forsmarkiin nimellä Forsmark 4). Se liitettiin sähköverkkoon 3. maaliskuuta 1985 ja aloitti kaupallisen toimintansa 21. elokuuta 1985.
Käyttöhäiriöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuvuodesta 2007 voimala oli toistuvasti uutisissa. Lukuisat tekniset ja turvallisuusongelmat olivat vaivanneet laitosta jo puolen vuoden ajan. Helmikuussa 2007 Vattenfall erotti voimalan toimitusjohtajan Lars Fagerbergin. Kesällä 2006 Forsmark 1 jouduttiin hätäpysäyttämään jolloin osa sen valvontamonitoreista pimeni, tutkinnassa havaittiin virheellisiä sähkökytkentöjä. Toisen kerran se jouduttiin pysäyttämään lokakuussa testeissä havaittujen epäselvyyksen vuoksi, samalla myös kakkosreaktori pysäytettiin jäähdytysjärjestelmän vuodon takia. Talvella 2007 havaittiin ykkös- ja kakkosreaktoreissa vaurioita kumitiivisteissä. Mediassa uutisoitiin tuona ajankohtana myös raportista jossa kerrotaan laitoksen muutamien työntekijöiden olleen humalassa työvuorollaan.
Myös muissa Ruotsin ydinvoimaloissa on ollut vuosien 2006 ja 2007 aikana lukuisia ongelmia, kuten esimerkiksi Ringhalsissa.
IAEA:n saatua tarkastukset valmiiksi Forsmarkin voimalassa uutisoitiin helmikuussa 2008 laitoksen välttyneen vakavilta moitteilta, vaikka korjattavaa löytyi[1]. Ruotsin oma ydinturvallisuusviranomainen SKI arvosteli syyskuussa 2008 Forsmarkin ydinvoimalaa useista turvallisuuspuutteista. SKI havaitsi rutiinitarkastuksessaan muun muassa kakkosreaktorin hätäjäähdytysjärjestelmän venttiilin olleen suljettuna vuoden.[2]
Lokakuussa 2012 voimalaan tehdyn EU-stressitestin mukaan henkilökunnalla on sähkönsyötön katketessa 35 minuuttia aikaa kytkeä virta takaisin, jotta reaktorin jäähdytys toimisi normaalisti. Häiriötilanne voisi helposti johtaa katastrofiin.[3][4] Ruotsin ydinvoimaloiden kansallinen toimintasuunnitelma (NAcP), joka vastasi EU-stressitestin esille tuomiin ongelmiin, on saatu päätökseen vuoden 2020 loppuun mennessä. Tämä sisältää itsenäisen jäähdytysjärjestelmän (ICCS) asennuksen, joka varmistaa reaktorin jäähdytyksen toiminnan myös sähkökatkojen aikana.[5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Forsmarkin ydinvoimalan toimitusjohtaja eroaa HS 8.2.2007
- Viranomaiset haluavat IAEA:n tutkivan Forsmarkin ydinvoimalan turvallisuuden[vanhentunut linkki] Turun Sanomat 8.2.2007
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Forsmarkin ydinvoimala selviytyi seulasta[vanhentunut linkki] Turun Sanomat
- ↑ Forsmarkin ydinvoimalan turvatoimissa havaittiin puutteita[vanhentunut linkki] Verkkouutiset
- ↑ [1] Atomausstieg
- ↑ [2] AKW-Stresstest der EU in der Analyse
- ↑ [3]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]