Rijeka
| Rijeka | |
|---|---|
 Näkymä Rijekan keskustaan. |
|
  Rijeka |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kroatia |
| Piirikunta | Primorje-Gorski Kotar |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Vojko Obersnel |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 44 km² |
| Korkeus | 0 m |
| Väkiluku (2011) | 128,735 |
| – Väestötiheys | 3 273,7 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
Rijeka (sloveeniksi Reka, ital. Fiume, unk. Fiume, muilla kroatian murteilla Rika tai Reka eli "joki") on tärkeä satamakaupunki Kroatiassa Kvarnerinlahden pohjukassa Adrianmeren rannalla. Kaupunki on Kroatian kolmanneksi suurin. Kaupungissa on 144 043 asukasta (vuonna 2001) ja sen pinta-ala on 44 neliökilometriä.[1] Rijeka on Primorje-Gorski Kotarin maakunnan keskus.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rooman valtakunnan aikaan kaupungin nimi oli Tarsattica ja se sijaitsi nykyisen Rijekan vanhankaupungin paikalla. Varhaisimmat kaupungista kertovat keskiaikaiset lähteet ovat 1200-luvulta ja niissä mainitaan kaksi paikkakuntaa, Trsat Rječina-joen vasemman rannan kukkulalla ja Rijeka roomalaisen Tarsattican paikalla meren rannalla. Kaupunki kehittyi huomattavasti 1500-luvulla kaupan keskuksena. Sen talous kukoisti jälleen 1700-luvulla, kun Rijeka julistettiin vapaasatamaksi. Vuonna 1868 Rijeka siirtyi Unkarin suoraan hallintaan ja siitä tuli maan merkittävin satama. Itävalta-Unkarin hajoamisen jälkeen vuonna 1918 kaupungista tuli osa Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaa, mutta italialaiset miehittivät sen. Kaupunki oli lyhyen aikaa vuosina 1920–1924 itsenäinen valtio, Fiumen vapaavaltio, mutta se joutui jälleen italialaisten haltuun ja taantui pieneksi provinssikaupungiksi. Toisen maailmansodan jälkeen se siirtyi osaksi Jugoslaviaa ja nousi maan merkittävimmäksi satamaksi.[2]
Rijekassa sijaitsevat muun muassa vuonna 1765 perustettu Kroatian kansallisteatteri ja Rijekan yliopisto (1632).
Talouselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laivayhtiö Jadrolinijan pääkonttori sijaitsee Rijekassa. [3]
Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paikallinen jalkapallojoukkue on nimeltään HNK Rijeka.
 |
 |
_-_panoramio.jpg) |
Tunnettuja rijekalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- János Kádár (26. toukokuuta 1912 Fiume, Itävalta-Unkari, nyk. Rijeka), Unkarin sosialistisen työväenpuolueen pääsihteeri vuosina 1956–1988 ja Unkarin pääministeri 1956–1958 ja 1961–1965.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rijeka in brief Rijekan kaupunki. Viitattu 8. toukokuuta 2009.
- ↑ City's history Rijekan kaupunki. Viitattu 8. toukokuuta 2009.
- ↑ [1] Jadrolinijan kotisivut
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rijeka Wikimedia Commonsissa
- Rijekan kaupungin kotisivut (kroatiaksi) (italiaksi) (englanniksi)
- Bakar
- Beli Manastir
- Belišće
- Benkovac
- Bjelovar
- Biograd na Moru
- Buje
- Buzet
- Čabar
- Čakovec
- Čazma
- Cres
- Crikvenica
- Đakovo
- Daruvar
- Delnice
- Donja Stubica
- Donji Miholjac
- Drniš
- Dubrovnik
- Duga Resa
- Dugo Selo
- Đurđevac
- Garešnica
- Glina
- Gospić
- Grubišno Polje
- Hrvatska Kostajnica
- Hvar
- Ilok
- Imotski
- Ivanec
- Ivanić-Grad
- Jastrebarsko
- Karlovac
- Kastav
- Kaštela
- Klanjec
- Knin
- Komiža
- Koprivnica
- Korčula
- Kraljevica
- Krapina
- Križevci
- Krk
- Kutina
- Labin
- Lepoglava
- Lipik
- Ludbreg
- Makarska
- Mali Lošinj
- Metković
- Mursko Središće
- Našice
- Nin
- Nova Gradiška
- Novalja
- Novi Marof
- Novi Vinodolski
- Novigrad
- Novska
- Obrovac
- Ogulin
- Omiš
- Opatija
- Opuzen
- Orahovica
- Oroslavje
- Osijek
- Otočac
- Ozalj
- Pag
- Pakrac
- Pazin
- Petrinja
- Pleternica
- Ploče
- Poreč
- Požega
- Pregrada
- Prelog
- Pula
- Rab
- Rijeka
- Rovinj
- Samobor
- Senj
- Šibenik
- Sinj
- Sisak
- Skradin
- Slatina
- Slavonski Brod
- Slunj
- Solin
- Split
- Stari Grad
- Supetar
- Sveti Ivan Zelina
- Trilj
- Trogir
- Umag
- Valpovo
- Varaždin
- Varaždinske Toplice
- Velika Gorica
- Vinkovci
- Virovitica
- Vis
- Vodice
- Vodnjan
- Vrbovec
- Vrbovsko
- Vrgorac
- Vrlika
- Vukovar
- Zabok
- Zadar
- Zagreb
- Zaprešić
- Zlatar
- Županja
| 1980-luku |
|
|---|---|
| 1990-luku |
|
| 2000-luku | |
| 2010-luku | |
| 2020-luku |