Firenzen kirkolliskokous

Seitsemästoista ekumeeninen eli yleinen, koko "yhdeksi, pyhäksi, yleiseksi ja apostoliseksi" itsensä tunnustaman kirkon piispojen kirkolliskokous avattiin vuonna 1431 Baselissa, mutta siirrettiin 1438 Ferraraan ja 1439 Firenzeen. Siksi sitä kutsutaan myös nimillä Baselin kirkolliskokous ja Firenzen kirkolliskokous.

Paavi Eugenius IV:n ja keisari Sigismundin aikana pidetyn kirkolliskokouksen päätavoite oli Böömin alueen rauhoittaminen. Kirkolliskokouksessa pyrittiin myös katolisen ja ortodoksisen kirkon yhdistämiseen.

Katolinen kirkko katsoo kirkolliskokouksen olleen ekumeeninen ensimmäisten 25 istuntonsa osalta. Ortodoksinen kirkko ei tunnusta tätä kirkolliskokousta todelliseksi ekumeeniseksi kirkolliskokoukseksi.

Mika Waltarin historiallinen romaani Nuori Johannes sijoittuu osittain Firenzen kirkolliskokoukseen.

Kirjallisuutta

• Aeneas Sylvius Piccolomini, De rebus Basileae gestis (Fetmo, anno 1803)
• Monumenta Conciliorum generalium seculi xv., Scriptorum, vol. i., ii. and iii. (Vindobonae, 1857–1895)
• J. Haller, Concilium Basiliense, vol. i.-v. (Basiliae, 1896–1904)
• Joachim W. Stieber, Pope Eugenius IV, the Council of Basle and the secular and ecclesiastical Authorities in the Empire. The Conflict over supreme Authority and Power in the Church (Studies in the History of Christian Thought 13) Leiden 1978
• Johannes Helmrath, Das Basler Konzil; 1431–1449; Forschungsstand und Probleme, Köln 1978.
• Giuseppe Alberigo, La chiesa conciliare. Identità e significato del conciliarismo (Testi e ricerche per le Scienze religiose di Bologna 19), Brescia 1981
• Heribert Müller, Die Franzosen, Frankreich und das Basler Konzil (1431–1449), Paderborn 1990
• Stefan Sudmann, Das Basler Konzil: Synodale Praxis zwischen Routine und Revolution (= Tradition – Reform – Innovation, t. 8), Peter-Lang-Verlag, Frankfurt 2005