Ferdinand Katolilainen
| Ferdinand Katolilainen | |
|---|---|
 Michel Sittowin maalaama muotokuva. | |
| Aragonian kuningas | |
| Valtakausi | 20. tammikuuta 1479 – 23. tammikuuta 1516 |
| Edeltäjä | Juhana II |
| Seuraaja | Johanna |
| Kastilian kuningas | |
| Valtakausi | 15. tammikuuta 1475 – 26. marraskuuta 1504 |
| Edeltäjä | Isabella I |
| Seuraaja | Johanna |
| Syntynyt |
10. maaliskuuta 1452 Sos del Rey Católico, Aragonian kruunu |
| Kuollut |
25. tammikuuta 1516 (63 vuotta) Madrigalejo, Kastilian kruunu |
| Puoliso |
Isabella Katolilainen Germana de Foix |
| Lapset |
Isabella Aragonialainen Juhana, Asturian ruhtinas Johanna Mielipuoli Maria Aragonialainen Katariina Aragonialainen |
| Suku | Trastámara |
| Isä | Juhana II |
| Äiti | Juana Enríquez |
| Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Ferdinand Katolilainen (esp. Fernando II de Aragón tai Fernando el Católico, kat. Ferran d'Aragó tai Ferran el Catòlic); 10. maaliskuuta 1452 – 25. tammikuuta 1516) oli Aragonian (Ferdinand II), Kastilian ja Leónin (Ferdinand V), Sisilian, Napolin (Ferdinand III) ja Navarran kuningas ja Barcelonan kreivi.[1]
Espanjaksi Ferdinandia ja Isabellaa nimitetään yhdessä myös nimityksellä Los Reyes Católicos.
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ferdinand oli Aragonian Juhana II:n ja tämän toisen vaimon Juana Enriquezin, Casarrubios del Monten valtiattaren (1425–1468) poika. Hänen nuorempi sisarensa oli prinsessa Johanna Aragonalainen (1455–1517), joka avioitui Napolin kuningas Ferdinand I:n kanssa vuonna 1477.
Avioliitot ja kuninkuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ferdinand kosi puolisokseen ensin Burgundin herttuatar Mariaa.
Isabella Kastilialainen valitsi sulhasekseen vuonna 1469 serkkunsa Ferdinandin taaten näin Aragonian tuen vaatimukselleen Kastilian valtaistuimeen. Syyskuussa 1469 Ferdinand allekirjoitti avioliittosopimuksen, jossa sovittiin muun muassa, että Ferdinand asuisi Kastiliassa eikä poistuisi sieltä ilman Isabellan lupaa tai kävisi sotia ilman Isabellan suostumusta, mutta jatkaisi maurien vastaista sotaa. Julkiset säädökset saisivat lainvoiman, kun Isabella ja Ferdinand olisivat kumpikin lisänneet niihin allekirjoituksensa. Koska kuninkaan joukot valvoivat teitä, Ferdinand matkusti salaa muuliajuriksi naamioituneena Burgo de Osmaan, jossa Isabella oleskeli. Häät järjestettiin väärennetyn paavillisen avioliittoluvan turvin 18. lokakuuta 1469 Valladolidissa.
Paavi antoi anteeksi luvattoman avioliiton, ja kun Isabellan veli Henrik IV kuoli 11. joulukuuta 1474, Isabella sai syrjäytettyä veljensä tyttären prinsessa Johannan tukijat. Kruunajaiset järjestettiin kahden päivän kuluttua ilman kuningasta, mistä Ferdinand loukkaantui syvästi. Välitystuomioistuin vahvisti avioliittosopimuksen vähäisin muutoksin. Ferdinand sai kirjoittaa nimensä ensimmäisenä yhdessä allekirjoitettaviin papereihin, ja metallirahoihin tuli lyödä molempien kuvat. Isabella tunnusti Ferdinandin Kastilian kuninkaaksi, mutta tämä sai tosiasiassa tyytyä prinssipuolison rooliin Isabellan johtaessa valtakuntaa.
Kastilian Isabellan noustessa valtaistuimelle vuonna 1474 Ferdinand Katolilaisesta tuli Kastilian ja Leónin kuningas. Hän peri myös Aragonian vuonna 1479, mutta Isabellasta ei tullut virallisesti sen kuningatarta. Valtakuntia hallittiin kuitenkin yhtenä Isabellan kuolemaan saakka vuonna 1504, jolloin Kastilian peri heidän tyttärensä Johanna. Ferdinand sai jälleen Kastilian hallintaansa vuonna 1506 Johannan miehen Filipin kuoleman ja Johannan väitettyjen mielenterveysongelmien vuoksi. Ferdinand oli myös Sisilian (1468–1516) ja Napolin (1504–1516) kuningas.
Ferdinandin ja Isabellan avioliitto yhdisti kaksi kuningaskuntaa. Vuonna 1492 viimeinen islaminuskoisten maurien Alhambran linnoitus Granadassa kukistettiin ja niemimaan takaisinvaltaus saatiin päätökseen. Ferdinand perusti Espanjan inkvisition, joka vainosi maureja ja juutalaisia. Valencialainen paavi Aleksanteri VI antoi heille näistä saavutuksista arvonimen Katolilaiset monarkit (los Reyes Católicos).
Valtakaudellaan Isabella myönsi Kristoffer Kolumbukselle varat hänen matkaansa, joka johti Amerikan mantereen löytämiseen. Tordesillasin sopimuksella vuonna 1494 Espanja ja Portugali jakoivat vielä löytämättömät maat keskenään, jolloin Amerikkojen valloitus tuli niiden yksinoikeudeksi, ja sen seurauksena espanjan kieli on nykyisin neljänneksi puhutuin maailmassa.
Isabellan kuoltua marraskuussa 1504, Kastilian peri heidän tyttärensä Johanna, joka oli ollut kolmantena kruununperimysjärjestyksessä ennen Asturian ruhtinas Juanin kuolemaa vuonna 1497, vanhemman siskon Portugalin kuningatar Isabellan kuolemaa vuonna 1498 ja tämän pojan Miguel de la Pazin kuolemaa vuonna 1500, Kastilian ja Aragonian säätykokoukset (cortes) luovuttivat vuonna 1502 perimysvallan Johannalle ja tämän miehelle, arkkiherttua Filipille. Kun Filip myös kuoli vuonna 1506, hulluksi nimettyä Johannaa ei päästetty hallitsemaan ja Ferdinand otti Kastilian valtionhoitajan toimen.
Marraskuussa 1511 Ferdinand ja Englannin Henrik VIII solmivat Westminsterin sopimuksen Ranskaa vastaan.[2] Aikaisemmin samana vuonna Ferdinand oli valloittanut Navarran eteläosan ja liittänyt sen valtakuntaansa.
Leskeydyttyään Ferdinand avioitui välittäjän avulla 19. lokakuuta 1505 Blois’n linnassa Ranskan kuningaskunnassa häntä lähes 40 vuotta nuoremman 18-vuotiaan Germaine de Foix'n (n. 1488–1536) kanssa, joka oli Ranskan Ludvig XII:n vanhemman sisaren Marie d'Orléansin (1457–1493) ja Jean de Foix'n Étampesin kreivin, Narbonnen varakuninkaan (1450–1500) tytär. Germainen isäpuoleinen isoäiti oli Navarran kuningatar Eleonoora (1426–1479), joka oli taas Ferdinandin vanhempi sisarpuoli.
Nuori leski avioitui vuonna 1519 saksalaisen Johann von Brandenburg-Ansbachin (1493–1525) kanssa, joka oli Puolan kuninkaan Kasimir Jagiellon tyttären Sofian poika. Heistä tuli Valencian varakuningas ja varakuningatar keisari Kaarle V:n nimittäminä. Germaine de Foix avioitui vielä kolmannen kerran vuonna 1526 Calabrian herttua Ferdinandin (1488–1550) kanssa ja Valencian varakuningattaren arvo säilyi hänellä ja periytyi toiselle puolisollekin. Molemmat avioliitot olivat lapsettomia.
Lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisestä avioliitosta vuosina 1469–1504 Isabella Katolilaisen kanssa Ferdinandilla oli lapsia:
- Isabella Aragonialainen, kuoli vuonna 1498 ja ainoa poika Miguel de la Paz vuonna 1500.
- Juan Asturian ruhtinas (1478—1497), avioitui Margareeta Itävaltalaisen, tulevan keisari Maksimilian I:n tyttären kanssa, kuoli 19-vuotiaana ilman perillistä. Nuori vaimo synnytti puoli vuotta myöhemmin kuolleena syntyneen tyttären.
- Johanna I Kastilialainen
- Maria Aragonialainen
- Katariina Aragonialainen, Henrik VIII:n ensimmäinen vaimo.[1]
Tyttäret naitettiin muihin Euroopan hoveihin, minkä ansiosta heidän tyttärenpoikansa Kaarle V peri valtavan omaisuuden.
Toisesta avioliitosta vuodesta 1505 Germaine de Foix'n (n. 1488–1536) kanssa Ferdinandilla oli lapsi:
- Juan, Gironan ruhtinas (3. toukokuuta 1509), kuoli muutaman tunnin ikäisenä
Ferdinandilla oli myös useita aviottomia lapsia, joista kaksi syntyi ennen hänen ensimmäistä avioliittoaan Isabellan kanssa. Suhteesta Cerveran katalonialaisen aatelistoon kuuluvan Aldonza Ruiz de Iborre y Alemanyn kanssa hänellä oli lapsi:
- Alonso de Aragón (1469–1520), Zaragozan arkkipiispa ja Aragonian varakuningas
Suhteesta Joana Nicolauan kanssa hänellä oli lapsi:
- Juana de Aragón (1469– ennen 1522), avioitui Bernardino Fernández de Velascon, Fríasin herttuan (n. 1450–1512) kanssa.
Suhteesta Toda de Larrean kanssa hänellä oli lapsi:
- María Esperanza de Aragón (? –1543), abbedissa Santa María la Real de Las Huelgasin luostarissa Burgosissa
Suhteesta Beatriz Pereiran kanssa hänellä oli lapsi:
- tytär (? –1550), nunna Madrigal de las Altas Torresin luostarissa
Suhteesta Isabel de Solisin kanssa hänellä oli lapsi:
- Miguel Fernandez, Caballero de Granada (1500–1575)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ferdinand II Encyclopedia Britannica. Viitattu 5.1.2016.
- ↑ http://www.british-history.ac.uk/cal-state-papers/spain/vol2/pp54-61
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ferdinand Katolilainen Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Juhana II |
Aragonian kuningas 1479–1516 |
Seuraaja: Kaarle V |
| Barcelonan kreivi 1479–1516 | ||
| Valencian kuningas 1479–1516 | ||
| Sisilian kuningas 1468–1516 | ||
| Ludvig | Napolin kuningas 1504–1516 | |
| Isabella | Kastilian kuningas Isabellan kanssa 1474–1504 |
Johanna |
| Leónin kuningas Isabellan kanssa 1474–1504 |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
