Fanny Davidsson
Fanny Eufrosyne Davidsson tai Davidson, suomentaja ja sanoittaja nimellä F. Davidson (sukunimi vuodesta 1935 Sartto; 18. marraskuuta 1877 Tampere – 15. maaliskuuta 1962 Tampere) oli suomalainen toimittaja, kääntäjä ja kirjailija.
Tamperelaisen tehtailija David Wilhelm Davidssonin ja Eufrosyne Antaverkan tytär Fanny Davidsson pääsi ylioppilaaksi Tampereen suomalaisesta tyttökoulusta 1899. Hän opiskeli jonkin aikaa kirjallisuutta Helsingin yliopistossa, mutta palasi sitten toimittajaksi Tampereelle.
Fanny Sartto toimi vuonna 1943 perustetun Pirkkalais-Kirjailijat ry:n ensimmäisenä puheenjohtajana.
Kirjailija Panu Rajala on kuvannut romaanissaan Runoilijan sydän Davidssonin ja runoilija J. H. Erkon välistä suhdetta. Erkko asui alivuokralaisena tehtailija Davidssonin perheessä toimiessaan Tampereella alkoholin valmistuksen tarkastajana. Hän kirjoitti 18-vuotiaalle Fannylle runosäkeitä ja he kävivät myös yhdessä teatterissa katsomassa Minna Canthin Sylvi-näytelmää. Runoilija ehti jo kosiakin Fannya, mutta suhde kariutui siihen, että Fannyn isä ei hyväksynyt Erkon toimintaa työväenliikkeen piirissä. Fanny Davidsson oli myöhemmin kihloissa vuodesta 1906 alkaen työväenrunoilija Kössi Kaatran kanssa mutta he eivät menneet koskaan naimisiin ja suhde katkesi 1920-luvulla Kaatran paettua Suomen sisällissodan jälkeen Ruotsiin.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hengetär, romaani. Otava 1904
- Viettejä, novelleja. Vihtori Kosonen, Helsinki 1908
- Tampereen teatterien vaiheita. Tekijä, Tampere 1929
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gustaf af Geijerstam: Eksyksissä. K. Kaatra, Tampere 1907, Isak Julin, Tampere 1912 (alkuteos Vilse i lifvet)
- Jack London: Erämaan ääni. K. Kaatra, Tampere 1907, Isak Julin, Tampere 1912 (alkuteos The Call of the Wild)
- Ernst Toller: Koneitten murskaaja. Näytelmä, ensi-ilta Tampereen Työväen Teatterissa keväällä 1923
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fanny Davidsson SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- DAVIDSON (→ SARTTO) Fanny Eufrosyne. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- Kalle Lehtinen: Pirkkalais-Kirjailijat ry, Koskesta voimaa -sivusto
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Annikka Puukka : Fanny Davidson-Sartto - erään kirjoittavan naisen elämä, Historian pro gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 2015
- Fanny Sartto : Pakinaa eräiden vanhojen talojen menneisyydestä, Tammerkoski, 01.05.1939, nro 2, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot