ETA (järjestö)

ETA:n symboli

ETAa kannattavia seinäkirjoituksia.

Euskadi ta Askatasuna eli ETA (suom. Baskimaa ja Vapaus) oli baskien järjestö, joka ajoi Baskimaan itsenäisyyttä Espanjasta terroristisin keinoin. Omasta mielestään ETA:n jäsenet olivat vapaustaistelijoita, mutta EU, YK ja Yhdysvallat pitivät sitä terroristijärjestönä. Baskimaan itsehallintoalueen lisäksi ETAn tavoitteena oli koko historiallisen Baskimaan itsenäisyys yhdistämällä Espanjan ja Ranskan alueella sijaitsevat seitsemän baskimaakuntaa.

Ideologialtaan ETA oli nationalistinen ja marxilais-leninistinen. Espanja pitää Batasuna-puoluetta ETA:n poliittisena siipenä ja on kieltänyt sen toiminnan. Batasuna on saanut noin 10–20 prosentin kannatuksen Espanjan Baskimaan vaaleissa.

ETA:n iskuissa on kuollut yli 900 ihmistä. ETAn tyypillisimpiin toimintatapoihin kuuluvat autopommit ja salamurhat. Rahoitusta se hankki muun muassa vaatimalla Baskimaan yrityksiltä niin sanottua vallankumousveroa. Lisäksi se on tehnyt pankkiryöstöjä ja ihmiskaappauksia lunnasvaatimuksineen.

ETAn jäseniä kutsutaan Espanjassa joko nimityksillä militante tai etarra, mutta ETAn jäsenet itse nimittävät itseään baskinkielisellä gudari-sanalla, joka tarkoittaa taistelijaa tai sotilasta. ETA:lla on tapana ilmoittaa iskuista etukäteen puhelinsoitolla.

Syyskuussa 2010 ETA ilmoitti, että se ei jatka enää aseellisia iskuja, ja lokakuussa 2011 järjestö ilmoitti lopettavansa aseellisen toiminnan kokonaan. Huhtikuussa 2018 ETA julisti järjestön lopetetuksi.

ETAn jäseniä vuonna 2006.

Historia

Tausta ja perustaminen

ETAn perustivat vuonna 1959 kenraali Francon diktatuuria vastustaneen, maltilliseen vasemmistoon kuuluneen Baskien kansallispuolueen (EAJ/PNV) jäsenet. Puolue oli perustettu 1894, ja se oli pysynyt kasassa Francon fasistihallinnon aikana, koska sen päämaja oli Pariisissa ja Espanjassa se piti matalaa profiilia. Puolueen nuoret jäsenet olivat hermostuneet sen haluttomuudesta ryhtyä aseelliseen vastarintaan ja perustivat sen sijaan ETAn.

ETA oli alun perin sosialistinen ja nationalistinen, ja jo ensimmäisessä suurkokouksessaan Ranskan Bayonnessa vuonna 1962 ETA vaati sosialismia ja Baskimaan itsenäisyyttä, mutta vasta vuonna 1965 se ryhtyi marxilais-leniniläiseksi.

Aseellisen toiminnan alkaminen

ETA jakaantui 1966, jolloin järjestettiin järjestön viides konferenssi, katheen ryhmittymään. ETA-V:n eli ”nationalistien” tavoitteena oli Baskimaan autonomia, ja ETA-VI eli ”ideologit” alkoivat ajaa itsenäistä marxilais-leniniläistä Baskimaata ja tehdä sabotaaseja ja vuodesta 1968 salamurhia.

ETA sai kansainvälistä huomiota vuonna 1970 järjestettyjen Burgosin oikeudenkäynneistä, kun 16 ETAn jäsentä joutui sotaoikeuteen. Syytettyjen joukoissa oli muun muassa kaksi pappia ja kaksi naista. Oikeudenkäynti herätti sympatiaa ympäri Eurooppaa, ja monet hallitukset sekä Vatikaani vaativat oikeutta syytetyille.

Aluksi ETA keskittyi tuhoamaan infrastruktuuria, mutta jo 1960-luvulla se aloitti salamurhat ja muun aseellisen toiminnan. Tunnetuin veriteko on Espanjan pääministerin Luis Carrero Blancon salamurha marraskuussa 1973. Blanco oli kenraali Francon nimittämä, ja hänen kuolemansa oli kova isku vaikutusvaltaansa menettäneelle sotilashallinnolle.

Francon kuoleman jälkeen: ”lyijyn vuodet” ja ”likainen sota”

Espanja demokratisoitui diktaattori Francon kuoleman jälkeen, ja siitymäkausi kesti vuodesta 1975 vuoteen 1978. ETAn uskottiin kieltäytyvät siirtymän ansiosta aseista, mutta toisin kävi ja ”lyijyn vuosina” 1975–1980 järjestö tappoi 284 ihmistä.

ETAn toiminta sai 1980-luvulla hyväksyttäviä piirteitä, kun paljastui Espanjan valtion itsevaltaiset otteet järjestöä kohtaan. Espanja oli rahoittanut puolisotilaallista GAL-järjestöä, joka suoritti ETAn jäsenten salamurhia, kaappauksia ja kidutusta. ”Likaisen sodan” aikana 1983–1987 Espanja tapatti 27 ETAn jäsentä. Murhatuista kymmenellä oli varsin epäselvät yhteydet ETAan. Amnesty Internationalin mukaan Espanja harjoitti valtioterrorismin lisäksi ETAn jäsenten väärinkohtelua ja rikkoivat vankien ihmisoikeuksia.

ETAn sotilaallinen alamäki alkoi 1992, kun kolme sen korkea-arvoista johtajaa pidätettiin Ranskassa. Samalla alkoi Espanjan ja Ranskan terrorismin vastaisen yhteistyön uusi aikakausi.

Lakkauttaminen

ETA julisti syyskuussa 1998 aselevon, mutta se kesti vain 14 kuukautta. ETAn poliittinen siipi Batasuna kiellettiin Espanjassa korkeimman oikeuden päätöksellä vuonna 2003^lähde?. Pysyvän aselevon järjestö julisti maaliskuussa 2006. Syyskuussa naamioituneet ETA-taistelijat ilmoittivat, että organisaatio jatkaisi yhä aseellista toimintaansa, kunnes saavutetaan ”itsenäisyys ja sosialismi Baskimaassa”. ETA järjestikin jo joulukuussa 2006 Madridin lentoaseman pommi-iskun, jossa kuoli kaksi ihmistä, ja kesäkuussa 2007 aselepo peruttiin.

Vaikka ETA oli heikentynyt tiukentuneesta valvonnasta ja pidätyksistä, se pystyi silti 2000-luvulla jatkamaan väkivaltaista kampanjaansa. Se teki heinäkuussa 2009 sekä Burgosin että Palma Novan pommi-iskun. ETA ilmoitti syyskuussa 2010 seuraavasta aselevosta, mutta Espanjan hallitus ei hyväksynyt ilmoitusta ja vaati järjestön kieltää väkivallan ja riisuutua aseista. Baskimaan johto piti myös ilmoitusta sekavana ja täysin riittämättömänä. Sanomalehti El Paísin mukaan aselepo oli oikeansuuntainen, mutta vajavaisena, sillä järjestö ei ollut suostunut laskemaan aseitaan.

ETAn julistettua tulitauon Euroopan ihmisoikeustuomioistuin määräsi Espanjan viranomaiset vapauttamaan muutamia vankeina olleita ETA:n jäseniä, mutta järjestön kannattajat vaativat Espanjaa vapauttamaan lisää järjestön jäseniä ja siirtämään siihen kuuluvia vankeja eri puolilla Espanjaa olevista vankiloista Baskimaan vankiloihin lähemmäksi heidän perheitään.

Vuonna 2011 ETA ilmoitti lopettavansa aseellisen taistelun lopullisesti ja huhtikuussa 2018 El Diario -lehdessä julkaistussa kirjeessä lakkauttaneensa järjestön lopullisesti.

Baskimaan itsenäisyyttä kannatti 24 % ja vastusti 63 % vuonna 2016. Nykyään ETA:n entisiä jäseniä toimii vasemmistolaisessa baskinationalistisessa EH Bildu -puolueessa. Vuonna 2018 järjestö pyysi anteeksi tekemiensä terrori-iskujen uhreilta ja heidän omaisiltaan.

ETAn iskut

• 1961: Ensimmäinen isku, epäonnistunut yritys syöstä paikallisjuna raiteelta.
• joulukuu 1973: Pääministeri Luis Carrero Blancon murha Madridissa.
• 13. syyskuuta 1974: Rolando-kahvilan pommi-isku Madridissa, 12 ihmistä kuoli.
• 1980: Pidetään ETAn verisimpänä vuotena, jolloin sen jäsenet tappoivat 118 ihmistä Espanjassa.
• Syyskuu 1985: Ensimmäinen ETAn autopommi Madridissa surmasi yhden yhdysvaltalaisen siviilin ja haavoitti 16 Guardia Civilin poliisia.
• 14. heinäkuuta 1986: Autopommi República Dominicana -aukiolla Madridissa, 12 ihmistä kuoli ja 50 loukkaantui.
• 19. kesäkuuta 1987: Autopommi räjähti maanalaisella pysäköintialueella Hipercor-supermarketissa Barcelonassa, 21 kuoli ja 45 loukkaantui.
• 11. joulukuuta 1987: 250 kilon pommi räjähti autossa Guardia Civilin päämajan vieressä Zaragozassa, 11 ihmistä kuoli, 40 loukkaantui.
• 29. toukokuuta 1991: 70 kilon autopommi räjähti Guardia Civilin päämajan vieressä Barcelonassa, 10 ihmistä kuoli ja 28 loukkaantui.
• 21. heinäkuuta 1993: Autopommi räjähti asevoimien saattueen vieressä López de Hoyosin ja Joaquín Costan katujen välissä Madridissa, kuusi sotilasta ja yksi siviili kuoli, 20 loukkaantui.
• 1995: Attentaattiyritys kuningas Juan Carlosia vastaan epäonnistui.
• 19. huhtikuuta 1995: Lähes onnistunut murhayritys Espanjan silloista oppositiojohtajaa José María Aznaria vastaan. 40-kiloinen autopommi räjähti Aznarin auton vieressä, kuljettaja sai surmansa.
• 11. joulukuuta 1995: Autopommi räjähti sotilassaattueen vieressä Madridissa, kuusi kuoli.
• 18. joulukuuta 2000: Leioan yliopiston hissiin kätketty pommi räjähti Bizkaiassa.
• 12. toukokuuta 2001: 13 ihmistä sai surmansa, kun autopommi räjähti Madridissa.
• 24. toukokuuta 2001: Santiago Oleaga Elejabarrieta, El Diario Vasco -sanomalehden 54-vuotias rahoitusjohtaja ammuttiin Gipuzkoassa.
• 10. heinäkuuta 2001: Luis Ortiz de la Rosa, 33-vuotias poliisi, sai surmansa Madridissa, kun autopommi räjähti. Lisäksi räjähdyksessä loukkaantui 12 ihmistä.
• 14. heinäkuuta 2001: Jose Javier Múgica, autopommi surmasi 50-vuotiaan kaupunginvaltuutetun Leitzassa.
• 27. heinäkuuta 2001: Kolme ihmistä loukkaantui, kun voimakas pommi räjähti La Caixan pankin kohdalla Madridissa. Samana päivänä Espanjan poliisi esti autopommiräjähdyksen Málagan lentokentällä.
• 27. elokuuta 2001: Pommi räjähti Barajasin lentoaseman terminaali 2:ssa ja pysäköintialueella Madridissa. Ketään ei kuollut räjähdyksessä.
• 2. syyskuuta 2001: Pommi räjähti elektroniikkaliikkeessä Vitoria-Gasteizissa, kukaan ei kuollut.
• 4. elokuuta 2002: Autopommi räjähti Guardia Civilin rakennuksen edessä Santa Polassa, kaksi ihmistä kuoli, 40 loukkaantui.
• 24. joulukuuta 2003: Pommi räjähti vilkkaalla Chamartínin rautatieasemalla Madridissa jouluaattona.
• 3. joulukuuta 2004: Pommi-iskut viidellä huoltoasemalla Madridissa.
• 6. joulukuuta 2004: Espanjan perustuslain päivänä pommeja räjähti baareissa ja kahviloissa ympäri Espanjaa.
• 9. helmikuuta 2005: Pommit räjähtivät valkoisissa Renault-autoissa Madridissa. 42 ihmistä loukkaantui, kukaan ei kuollut.
• 27. helmikuuta 2005: Pieni pommi räjähti Villajoyosan lomakohteen hotellissa. Kukaan ei kuollut eikä loukkaantunut.
• 24. syyskuuta 2005: Autopommi räjähti Ávilan maakunnassa Pohjois-Espanjassa.
• 30. joulukuuta 2006: Autopommi räjähti Barajasin lentoasemalla Madridissa.
• 24. elokuuta 2007: Autopommi räjähti Durangon kaupungissa poliisiaseman lähellä. Kaksi kansalliskaartin poliisia haavoittui lievästi.
• Vuosina 2008, 2009 ja 2010 ETA:n kymmenissä iskuissa kuoli ja haavoittui monia, myös lapsia. Myös 2000-2007 oli yhteensä kymmeniä iskuja ja useita kuolleita.
• Huhtikuussa 2011 kaksi ETA:n jäsentä pidätettiin heidän ammuttuaan poliiseja.
• Lokakuussa 2011 ETA ilmoitti lopettavansa aseellisen toiminnan lopullisesti.

Baskiseparatismirikoksista, kuten kidnappauksesta, 15 vuotta vankilassa istunut johtava poliitikko Arnaldo Otegi sanoi, että väkivallasta on kai ollut itsenäisyysliikkeelle enemmän haittaa kuin hyötyä.

Katso myös

• Baskimaan konflikti

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta ETA Wikimedia Commonsissa

• El Mundo -lehden reportaasi ETAsta (espanjaksi)