Suosirri
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Vaatimaton lähteistys, mistä lienee peräisin |
| Suosirri | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
| Heimo: | Kurpat Scolopacidae |
| Suku: | Sirrit Calidris |
| Laji: | alpina |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Calidris alpina |
|
 |
|
| Katso myös | |
Suosirri (Calidris alpina) on ruskeahko, mustavatsainen kahlaaja.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pituus 16–20 cm siipien kärkiväli 35–40 cm paino 30–85 g
Juhlapukuinen suosirri on helppo tuntea mustasta vatsasta ja ruskeasta selästä. Etelänsuosirrillä (alalaji schinzii) vatsa on mustan ja valkean kirjava. Nokka on tumma, hieman päätä pitempi ja hiukan alaspäin käyrä. Nuoret linnut ja talvipukuiset yksilöt ovat harmahtavia tai ruskehtavia, siivellä näkyy lennossa kapea valkoinen siipijuova. Ääni on suriseva, lentävästä parvesta kuuluu pientä viserrystä.
Vanhin suomalainen rengastettu suosirri on ollut 18 vuotta 8 kuukautta 14 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut tanskalainen sirri, 28 vuotta 10 kuukautta.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesii Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian pohjoisosissa. Suomessa pesii nimialalaji alpina Pohjois-Lapissa noin 400 parin voimin. Etelänsuosirri schinzii pesii paikoin Pohjanlahden ja Saaristomeren rannikolla ja saarissa, ja pesimäkanta on noin 100 paria. Euroopassa arvioidaan pesivän noin 300,000 paria, joista Britteinsaarilla noin 9,200. Maailman populaation kooksi arvioidaan 4,2–6,4 miljoonaa yksilöä.
Muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Etelänsuosirrit palaavat Suomeen jo huhtikuussa. Jäämeren linnut muuttavat Suomen yli toukokuun loppupuolella ja kesäkuun alkupäivinä. Syysmuutto alkaa heinäkuussa vanhojen lintujen poismuutolla. Nuoret linnut lähtevät elo-syyskuussa.
Ympäristöministeriön päätöksellä (n:o 1209/95) lähes kaikille Suomen pesimälintulintulajeille on määritelty ohjeellinen arvo. Etelänsuosirrin ohjeellinen arvo on 2355€.[3]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapin suosirrit asustavat tunturisoilla, etelänsuosirrit alavilla maankohoamisrannoilla. Laidunnuksen loputtua matalakasvuiset ruohostomaat ovat kasvaneet umpeen, ja etelänsuosirrimme ovat käyneet uhanalaisiksi. Muuttoaikoina ja talvehtimisalueilla laji viihtyy merenrannoilla.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naaras munii ruohojen sekaan matalaan kuoppaan 4, joskus 3, kellanruskeata, tummatäpläistä munaa, joita emot hautovat yhdessä 21–22 vrk. Myös poikasia emot huoltavat aluksi yhdessä, kunnes naaras jättää isojen poikasten hoidon koiraalle. Poikaset tulevat lentokykyisiksi noin kolmen viikon iässä.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesimämaisemissa vaaksiaiset, surviaissääsket, paljakkakilpiäiset[4] ja hyönteiset. Muuttomatkalla nilviäiset, madot ja muut rantojen pikkueläimet.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Calidris alpina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2024-2. 2024. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 566. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 14.8.2021).
- ↑ BirdLife Suomi - Lintujen korvausarvot birdlife.fi. Birdlife. Arkistoitu 28.5.2016. Viitattu 6.6.2016.
- ↑ Lakka, Hanna-Kaisa: The ecology of a freshwater crustacean: Lepidurus arcticus (Brachiopoda; Notostraca) in a High Arctic region. (pro gradu) Helsingin yliopisto, Bio- ja Ympäristötieteellinen tiedekunta, Ympäristötieteiden laitos, 21.10.2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.1.2020).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Byrkjedal, I. & Kålås, J.A. 1983: Suosirrin ja kapustarinnan yhteiselo: suosirri pikemminkin loinen kuin apuri. - Ornis Fennica 60:10-14.
- Perttula, Heli 1990: Etelänsuosirrin pesimäalueet ja niiden kunnostus Suomessa. - Lintumies 1.1990 s. 11–15. LYL.
- Soikkeli, Martti 1967: Breeding cycle and population dynamics in the Dunlin (Calidris alpina). - Ann. Zool. Fennici 4:158-198.
- Suosirri Lintukuva-verkkopalvelussa