Etelänpyökit

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Etelänpyökki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Etelänpyökit
Kiilaetelänpyökki (Nothofagus obliqua)
Kiilaetelänpyökki (Nothofagus obliqua)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Fagales
Heimo: Nothofagaceae
Kuprian.
Suku: Etelänpyökit Nothofagus
Blume
Etelänpyökkien luontainen levinneisyysalue.
Etelänpyökkien luontainen levinneisyysalue.
Katso myös

  Etelänpyökit Wikispeciesissä
  Etelänpyökit Commonsissa

Etelänpyökit (Nothofagus) on kasvisuku, joka muodostaa heimon Nothofagaceae. Sukuun kuuluu 38 alun perin eteläisellä pallonpuoliskolla kasvavaa lajia. Etelänpyökkejä tavataan Etelä-Amerikassa Chilen ja Argentiinan alueella Patagoniassa ja Tulimaassa sekä Oseaniassa Australian itäosassa, Tasmaniassa Uudessa-Seelannissa, Uudessa-Guineassa ja Uudessa-Kaledoniassa.[1][2]

Etelänpyökit ovat puita, jotka muistuttavat jokseenkin pyökkejä eli kehtopyökkejä (Fagus), ja alun perin suku on sijoitettu pyökkikasveihin (Fagaceae). Molemmat kuuluvat kuitenkin samaan Fagales-lahkoon.lähde?

Muutamia etelänpyökkilajeja viljellään koristepuina ja bonsai-kasveina.lähde?

  1. Govaerts, R. et al.: Nothofagus Blume Plants of the World Online. The Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 6.10.2022. (englanniksi)
  2. Angiosperm Phylogeny Website: Nothofagaceae (englanniksi)
  3. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
  4. Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Nothofagus pumilio
  5. Mitchell, A. & Wilkinson, J.: Euroopan puuopas. Suomentanut Arto Kurtto). Helsinki: Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.