Erasinós (Argolis)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Erasinos (Argolis))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erasinós
Ερασινός
Erasinós-joen alkulähde Kefalárin kylässä, taustalla kylän Elävöittävän lähteen (Zoodóchos Pigí) kirkko.
Erasinós-joen alkulähde Kefalárin kylässä, taustalla kylän Elävöittävän lähteen (Zoodóchos Pigí) kirkko.
Alkulähde Kefalári, Árgos-Mykínes, Argolis
37°35′46″N, 22°41′17″E
Laskupaikka Argoliinlahti, Néa Kíos, Árgos-Mykínes, Argolis
37°35′01″N, 22°44′46″E
Maat Kreikka

Erasinós (kreik. Ερασινός), antiikin Erasinos (m.kreik. Ἐρασῖνος, lat. Erasinus) tai Ardinos (m.kreik. Ἀρδῖνος, lat. Ardinus),[1] on joki Peloponnesoksen niemimaalla Kreikassa. Joki saa alkunsa maan alta karstiluolassa olevasta lähteestä Kefalárin kylästä Árgoksen lounaispuolelta. Se virtaa Argoliin alueyksikön Árgos-Mykínesin kunnan alueella ja laskee Argoliinlahteen Néa Kíoksen kaupungin kohdalla.[2]

Joki on lyhyt, mutta sen vedet tulevat maanalaisesti jostakin kauempaa Arkadian vuorilta.[2] Antiikin aikana Erasinoksen uskottiin yleisesti olleen sama kuin Stymfalos-joki, jonka vedet tulivat Stymfalos-järvestä (nyk. Stymfalía) ja joka katosi Apelauron-vuoren alle. Joki ilmestyi uudelleen esiin 200 stadioninmitan päässä Khaon-vuoren juurella, jossa se pulppusi esiin useina suurina virtoina.[1][3]

Nykyisin kyseisellä paikalla Kefalárissa on Elävöittävälle lähteelle (Zoodóchos Pigí) omistettu kirkko. Lähde on huomattavan kokoinen, ja sen ansiosta seudulla on ollut paljon vesimyllyjä, jonka vuoksi seutua on kutsuttu nimellä ”Árgoksen myllyt” (οι Μύλοι του Άργους, oi Mýloi tou Árgous).[1]

  1. a b c Smith, William: ”Argos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b Ερασινός Peloponnisos Search. Viitattu 4.10.2021.
  3. Strabon: Geografika VI s. 275, VIII s. 371, 389; Pausanias: Kreikan kuvaus 2.24.6, 2.36.6–7, 2.38.1, 8.22.3; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 15.49; Seneca nuorempi: Naturales quaestiones 3.26; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.5.9; Statius: Thebais 1.357.