Ennusmerkki
Ennusmerkki eli enne tarkoittaa kansanperinteen tai jonkin mystiikan tai näennäistieteen oppisuunnan tuntemaa luonnossa tai ihmisissä havaittavaa merkkiä (ilmiötä tai asiaa), jonka uskotaan kertovan tulevasta, mutta jossa ei ole nähtävissä luonnollista syy-yhteyttä merkin ja ennustetun tapahtuman välillä. Ennusmerkin ja ennustetun tapahtuman välinen yhteys uskotaan siis usein olevan yliluonnollinen. Joillekin ennusmerkeille on löytynyt luonnollinen selitys, jonka jälkeen niitä ei ole enää pidetty perinteisessä mielessä ennusmerkkeinä. Eräs tällainen on joidenkin vanhusten "luiden kolotus" ennen myrskyä, jonka tiedetään kuitenkin nykyisin johtuvan korkeapaineestalähde?.
Ennusmerkkejä eivät ole selittämättömät, intuitioon perustuvat käsitykset tai näyt siitä, mitä tulee tapahtumaan. Ennusmerkit ovat kaikkien nähtävissä luonnossa, joskin ne täytyy "lukea" ja tulkita aina tietyn perinteen mukaan tai liittää omakohtaisesti johonkin mahdollisesti tulevaan tapahtumaan.lähde?
Enteellä voidaan tarkoittaa myös tulevasta kertovaa näkyä kuten enneunta, tai sellaista merkkiä, josta syy-yhteys on järkeiltävissä tai tieteen todistama.lähde?
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Babyloniassa luultiin, että tarkkailemalla taivaankappaleita, niiden keskinäistä asemaa ja ulkonäköä voitiin lukea jumalten tahto ja siitä riippuvaisten ihmisten kohtalot. Suurin merkitys oli kuulla. Onni tai onnettomuus riippui usein siitä, oliko kuu pilvessä, ja kuunpimennys oli erityisen kohtalokas. Mihinkään tärkeisiin toimiin ei sen vuoksi ryhdytty koettamatta ensin enteitten avulla tutkia, miten ne tulisivat onnistumaan. Babylonialaisten jumalolennoilla oli profeettansa ja ennustajattarensa, jotka ennustivat tulevia asioita tiettyjen merkkien avulla. Jokaisessa babylonialaisessa temppelissä oli oraakkelikammio, missä jumala merkeillä ilmaisi tahtonsa. Tärkein oraakkelitemppeli oli Arbelassa sijainnut Ištarin pyhäkkö.[1]
Ennusmerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- erityisen punaisen iltataivaan on katsottu ennustavan sotaa, verenvuodatusta tai tulipaloa
- mustan kissan kävely tien yli on nähty epäonnen merkiksi
- pyrstötähteä pidettiin keskiajalla erityisen pahana merkkinä
- maanjäristys on aina ennustanut onnettomuutta[1]
- tähdenlento on nähty usein hyväksi enteeksi, tai mahdollisuudeksi vaikuttaa tulevaan toivomalla jotakin
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 2. Etu-Aasia-Kreikka, s. 49-51. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09730-6.