Emma Körkkö
Emma Körkkö (o.s. Nieminen,[1] s. 22. huhtikuuta 1992 Turku) on suomalainen uransa lopettanut pesäpalloilija. Körkkö on valittu kolmesti vuoden naispesäpalloilijaksi ja hän voittanut lajin historiassa eniten kanssapelaajien äänestämiä palkintoja - viisi kertaa parhaana ulkopelaajana ja kaksi kertaa parhaana sisäpelaajana.lähde? Elmo-lehden yleisöäänestyksessä keväällä 2021 hänet valittiin kaikkien aikojen kolmanneksi parhaaksi naispesäpalloilijaksi.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Emma Körkkö aloitti pesäpallouransa Turku-Pesiksessä vuonna 1998. Pesäpallon lisäksi hän harrasti juniorivuosinaan myös jalkapalloa, lentopalloa, salibandya, tennistä, sulkapalloa ja maastohiihtoa. Jalkapalloa hän pelasi juniorivuosina sekä Turun Weikoissa että Turun Palloseurassa. Hän sijoittui jalkapallossa junioreiden SM-taitokilpailussa neljänneksi vuonna 2007 ja valittiin alle 16-vuotiaitten tyttöjen maajoukkuerinkiin. Vuonna 2008 hän pelasi Superpesiskauden jälkeen myös jalkapallossa naisten SM-sarjassa yhden ottelun TPS:n paidassa.
Turku-Pesiksessä Körkkö pelasi kaikissa ikäluokissa F-junioreista aina naisten Superpesikseen asti, mutta edusti juniorisarjoissa myös Pöytyän Urheilijoita, Loimaan Pallo-Junioreita sekä Laitilan Jyskettä. Körkkö aloitti Superpesisuransa 15-vuotiaana ja oli mukana nostamassa kasvattajaseuraansa Turku-Pesistä takaisin naisten Superpesikseen vuonna 2007, jonka jälkeen hän valitsi päälajikseen pesäpallon jalkapallon sijaan. Porin Pesäkarhuja hän edusti viimeisenä juniorivuotenaan vuonna 2011 saavuttaen joukkueessa B-tyttöjen SM-hopeaa ja naisten Superpesiksessä ensimmäisen pronssimitalinsa. Juniorivuosinaan Körkkö valittiin B-tyttöjen Itä–Länsi-otteluun neljästi vuosina 2008–2011.
Kotiuttajana sisäpelissä ja polttolinjassa ulkokentällä pelannut Körkkö edusti vuonna 2008 alkaneella Superpesis-urallaan kasvattajaseuransa Turku-Pesiksen lisäksi Porin Pesäkarhuja vuonna 2011 ja Rauman Lukkoa vuonna 2013. Jyväskylän Kirittäriä hän edusti vuodesta 2014 vuoteen 2022. Körkkö valittiin kahdeksan kertaa naisten Itä-Länsi-otteluun, joista ensimmäisen hän pelasi Hyvinkäällä vuonna 2013.[2]. Hän oli mukana myös kolmessa Liitto–Lehdistö-ottelua. Körkkö pelasi 2008–2022 Superpesiksessä 345 runkosarjan ottelua, joissa hän löi 47+385 ja toi 384 juoksua sekä keräsi 1701 kärkilyöntiä. Pudotuspelejä Emma Körkkö pelasi kaikkiaan 101 tehoilla 7+99 lyötyä, 98 tuotua ja 460 kärkilyöntiä.
Vuosi 2016 oli Emma Körkön lopullinen läpimurtokausi. Hän saavutti Jyväskylän Kirittärien joukkueessa ensimmäisen Suomenmestaruutensa ja palkittiin kauden päätteeksi vuoden naispesäpalloilijana. Lisäksi kanssapelaajat äänestivät hänet sarjan parhaaksi sisä- ja ulkopelaajaksi Kultainen maila- ja Kultainen räpylä-palkinnoilla. Hän voitti myös naisten Superpesiksen kärkilyöntitilaston ja Subway-kultakypäräkisan.[3] Menestyksekkään kauden jälkeen tuli myös kutsu tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä Linnan juhliin itsenäisyyspäivän vastaanotolle.
Körkkö pelasi vielä syksyyn 2019 ja oli voittamassa Jyväskylän Kirittärille kahta Suomenmestaruutta joukkueensa kapteenina vuosina 2018–2019. Tämän jälkeen hän päätti lopettaa uransa väsyttyään matkapelaajan rooliin, kun hänen kotinsa oli Sotkamossa.
Talvella 2020 Körkkö teki päätöksen alan vaihdosta ja palasi Jyväskylään opiskelemaan. Yllättäen keväällä 2020 uutisoitiinkin Körkön paluusta takaisin pesäpallokentille. Kausi päättyi jälleen Suomenmestaruuteen ja hänet valittiin vuoden naispesäpalloilijaksi. Samana vuotena urheilutoimittajat äänestivät hänet ensimmäisenä naisena myös koko lajinsa parhaaksi pelaajaksi. Näitä valintoja seurasi myös valinta Keski-Suomen parhaaksi urheilijaksi. Kauden 2021 päätteeksi hänet valittiin jo kolmannen kerran urallaan vuoden naispesäpalloilijaksi.
Emma Körkkö päätti pelaajauransa pesäpalloilijana 2022 Suomenmestaruuteen Jyväskylän Kirittärissä.
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 5 SM-kultaa: 2016, 2018, 2019, 2020, 2022
- 3 SM-hopeaa: 2014, 2015, 2021
- 1 SM-pronssi: 2011
- 8 Itä-Länsi-ottelua: 2013-2019, 2022 [4] [5]
- 3 Liitto-Lehdistö-edustusta: 2014, 2016, 2017
- Vuoden naispesäpalloilija: 2016, 2020, 2021 [6] [7]
- Vuoden pesäpalloilija 2020 (Urheilutoimittajien Liitto)
- Vuoden Urheilija 2020 (Keski-Suomen Liikunta)
- Superpesiksen kuukauden pelaaja (9): toukokuu 2014, elokuu 2015, toukokuu 2016, heinäkuu 2017, toukokuu 2018, kesäkuu 2019, elokuu 2020, kesäkuu 2021, heinäkuu 2021[8][9][10] [11] [12]
- Superpesiksen kärkilyöntikuningatar (4): 2016, 2017,[13] 2018, 2019
- Kultainen maila (2): 2016 [14], 2021
- Kultainen räpylä (5): 2015, 2016, 2017, 2018, 2020 [14] [15] [7]
- Superpesiksen tehopelaaja 2020, 2021
- Varsinais-Suomen paras naispesäpalloilija: 2012
- Keski-Suomen paras naispesäpalloilija (2): 2015, 2016, 2020
- Vuoden kultakypäräpelaaja: 2016, 2018
Halli-SM
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Halli-SM kultaa: 2015, 2016
- Halli-SM hopeaa: 2014, 2018, 2019, 2022
- Halli-SM pronssia: 2013
Juniorisarjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- B-tyttöjen SM-hopea: 2011
- 4 B-tyttöjen Itä-länsiedustusta 2008-2011
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Emma Nieminen, Fera 2013[vanhentunut linkki]
- Pelaajakortti. Pesiksen maailma.
- Uutiset vuoden 2015 palkituista. Superpesis, Pesis.fi.
- Keski-Suomen palkitut 2015. Pesis.fi.
- Emma Nieminen naisten Superpesiksen valtias (Arkistoitu – Internet Archive). Pesis.fi 1.10.2016.
- https://kspesis.sporttisaitti.com/?x118281=279805 (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Perttu Ruuska ja Tinja Töyrylä vuoden nuoret pesäpalloilijat. Pesis.fi 6.10.2018. Viitattu 7.10.2018.
- ↑ Muutoksia itä-länsi-otteluun, Yle.fi
- ↑ Emma Nieminen naisten Superpesiksen valtias, Sami Haapakoski vuoden miespesäpalloilija pesis.fi. Pesäpalloliitto. Arkistoitu 6.8.2017. Viitattu 2.10.2016.
- ↑ Naisten Itä-Länsi-pelaajat 2018 Superpesis. Arkistoitu 16.6.2018. Viitattu 16.6.2018.
- ↑ https://www.superpesis.fi/site/assets/files/26809/ita-lansi-2022-naiset.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.pesis.fi/pesapalloliitto/historia/parhaat-pelaajat-kausittain/vuoden-pesapalloilijat/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b https://yle.fi/urheilu/3-11599974
- ↑ https://www.superpesis.fi/uutiset/superpesiksen-kuukauden-pelaajat-perttu-ruuska-ja-emma-nieminen-ensimmaisina-ita-lanteen/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.pesis.fi/pesapalloliitto/historia/pelaajatilastot/kuukauden_pelaajat/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.superpesis.fi/uutiset/emma-korkko-ja-perttu-ruuska-superpesiksen-elokuun-pelaajiksi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.superpesis.fi/uutiset/oomin-kuukauden-pelaajiksi-valittiin-yleison-aanin-emma-korkko-ja-joni-rytkonen/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.superpesis.fi/uutiset/emma-korkko-ja-matias-rinta-aho-on-valittu-oomin-kuukauden-pelaajiksi-superpesiksessa/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Parhaat kärkilyöjät kausittain. Pesis.fi (Web Archive 2018).
- ↑ a b http://www.pesis.fi/pesapalloliitto/historia/parhaat-pelaajat-kausittain/pelaajien_valinnat/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pelaajakortit, naiset. Pesis.fi. Viitattu 25.7.2019.