Elio de Angelis
| Elio de Angelis | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. maaliskuuta 1958 Rooma |
| Kuollut | 15. toukokuuta 1986 (28 vuotta) Marseille |
| Kansalaisuus |
 Italia |
| Formula 1 -ura | |
| Aktiivivuodet | 1979–1986 |
| Talli(t) | Shadow, Lotus, Brabham |
| Kilpailuja | 109 (108 lähtöä) |
| Maailmanmestaruuksia | 0 |
| Voittoja | 2 |
| Palkintosijoja | 9 |
| Paalupaikkoja | 3 |
| Nopeimpia kierroksia | 0 |
| MM-pisteitä | 122 |
| Ensimmäinen kilpailu | Argentiinan Grand Prix 1979 |
| Ensimmäinen voitto | Itävallan Grand Prix 1982 |
| Viimeinen voitto | San Marinon Grand Prix 1985 |
| Viimeinen kilpailu | Monacon Grand Prix 1986 |
Elio de Angelis (26. maaliskuuta 1958 Rooma – 15. toukokuuta 1986 Marseille) oli italialainen Formula 1 -kuljettaja.[1][2]
De Angelis aloitti uransa kartingissa.[1] Hän voitti Italian Formula 3 -mestaruuden vuonna 1977 ja kilpaili seuraavana vuonna British F1 -sarjassa. Formula 1:n maailmanmestaruussarjassa de Angelis ajoi vuosina 1979–1986.[1][2] Hän starttasi urallaan 108 GP-kilpailuun, joissa ajoi 2 voittoa ja 3 paalupaikkaa sekä keräsi MM-pisteitä 122.[1][2][3][4][5][6] De Angeliksen paras sijoitus MM-sarjassa oli kolmas kaudella 1984, mutta hänen pisteensä jäivät MM-kärjestä 38 pistettä vajaaksi.[1][2]
De Angelis sai surmansa Paul Ricardin radalla Ranskassa ajetuissa Formula 1 -testeissä vuonna 1986.[1] Onnettomuus sattui, kun Brabham-auton takasiiveke irtosi ja auto syöksyi rata-aitaan. Sen seurauksina hän sai vammoja päähän ja rintaan. Paikalla ei ollut riittävästi ratatyöntekijöitä ja helikopterin saapuminen kesti noin 30 minuuttia. De Angelis kuoli 29 tuntia onnettomuuden jälkeen Marseillessa. Kuoleman aiheutti de Angeliksen hengittämä savu onnettomuuden aikana. De Angelis oli viimeisin F1-autoa ajaessaan surmansa saanut kuljettaja, kunnes Roland Ratzenberger kuoli vuoden 1994 San Marinon GP:n aika-ajoissa. Kunnianosoituksena de Angelikselle vuonna 1989 Formula 1 -läpimurtonsa tehnyt Jean Alesi käytti kypärässään lähes täsmälleen samanlaista väritystä.
De Angelis oli myös taitava pianonsoittaja.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Elio de Angelis - Italy ESPN. Arkistoitu 11.3.2019. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d Elio de Angelis ChicaneF1.com. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
- ↑ 1982 Austrian Grand Prix - Race Result Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
- ↑ 5. Gran Premio di San Marino - Race Result Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
- ↑ De Angelis edges out Rosberg in thriller ESPN. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
- ↑ De Angelis claims second win after Prost disqualification ESPN. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Elio de Angelis, last of the gentleman racers History - F1. Motorsport Magazine. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elio de Angelis Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
