Levärupi
| Levärupi | |
|---|---|
.jpeg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Sammaleläimet Bryozoa |
| Luokka: | Gymnolaemata |
| Lahko: | Cheilostomatida |
| Heimo: | Electridae |
| Suku: | Einhornia |
| Laji: | crustulenta |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Levärupi (Einhornia crustulenta) on sammaleläinten pääjaksoon kuuluva eläinlaji, joka esiintyy yleisenä Itämeressä.[1] Se muodostaa yhdyskuntia muun muassa kivien, kallioiden, rakkolevän ja sinisimpukoiden pinnalle. Pitsimäiset yhdyskunnat erottuvat tummilta pinnoilta harmaanvalkeina laikkuina.[2] Yksittäinen yksilö on halkaisijaltaan noin 0,5 millimetrin mittainen, vaalea ja kuusikulmainen. Kokonaiset koloniat voivat olla halkaisijaltaan jopa parikymmentä senttimetriä.[1] Ravintonaan levärupiyhdyskunta käyttää planktonia, jota se siivilöi vedestä.[2]
Yksittäinen sammaleläinyksilö erittää suojakseen kalkkikuoren. Pehmeän sisäkudoksen yläpuolella olevaa suuaukkoa ympäröi ripsellisten lonkeroiden muodostama kiehkura eli lofofori, joka toimii ravinnonotto- ja hengityselimenä.[1][2]
Leväruven levinneisyysalue ulottuu Atlantin rannikolla Britteinsaarilta Norjan pohjoisosiin, Jäämerelle ja Pohjois-Amerikkaan. Laji on tyypillinen murtovesilaji ja viihtyy parhaiten kallio- tai sorapohjaisessa matalassa vedessä, jossa on paljon kiinnittymisalustoja.[1]
Yksittäiset levärupiyksilöt ovat hermafrodiitteja ja muodostavat vuorotellen siittiöitä ja munasoluja. Hedelmöittyneistä munasoluista kehittyy vapaana uivia toukkia, jotka kiinteälle alustalle kiinnittyessään muodostavat uusia kolonioita. Kolonian perustajayksilö lisääntyy aluksi silmikoimalla muodostaen ympärilleen identtisiä levärupiyksilöitä, joista kolonia kehittyy.[1]
Levärupi on Itämeren yleisin sammaleläin.[2]