Kalkki (astia)
Kalkki (lat. calix) tarkoittaa kristillisessä kielenkäytössä maljaa, jota käytetään ehtoollisviinin jakamiseen. Se kuuluu ehtoolliskalustoon, johon kuuluvat lisäksi viinipikarit, kannu, leipärasia ja leipälautanen.
Ehtoolliskalkissa on perinteisesti kolme osaa: jalka, joka voi olla rikkaasti kuvioitu joko kaiverruksin tai ornamentein, varsinainen viinimalja (cuppa) sekä jalan ja viinimaljan välissä oleva "pallo" (nodus, solmu), joka helpottaa kalkin käyttäjää sen käsittelyssä.[1]
Perustapauksessa messussa on käytössä vain yksi kalkki. Vanha tapa jakaa ehtoollisviini suoraan kalkista seuraa evankeliumien ehtoolliskertomuksia, joissa Jeesus kehotti kaikkia oppilaitaan juomaan "tästä maljasta". Mikäli ehtoolliselle osallistuvia on paljon ja jakajia useampia, voidaan käyttää samanaikaisesti myös useampaa kalkkia, jotka kaikki konsekroidaan. Perinteistä ehtoollisen nauttimisen tapaa kutsutaan yhteismaljaksi. Nykyään useissa luterilaisissa kirkoissa, kuten Suomessa sekä yleensä reformoiduissa kirkoissa on vallitseva tapa kaataa kalkista tilkka viiniä ehtoollispikariin. Yhteismaljasta on luovuttu hygieniasyistä. Ehtoollinen konsekroidaan aina kalkissa, joten viiniä ei voi jakaa valmiiksi pikareihin.[2] Kaikissa kirkkokunnissa tai kirkoissa ei erillispikareita käytetä. Myös Ruotsin kirkossa on erillispikareiden käyttö harvinaista. Sen sijaan ehtoollinen jaetaan intinktiona; jakaja ojentaa ehtoollisvieraalle ehtoollisleivän, jonka reunan tämä kastaa kalkissa olevaan viiniin.[1]
Messussa jaetaan viinin yhteydessä myös ehtoollisleipä eli öylätti. Näitä jaetaan öylättejä varten tehdyltä öylättilautaselta eli pateenilta.
Myös ortodoksinen kirkko käyttää ehtoollismaljaa. Ehtoollisviini pyhitetään siinä, mutta vain papisto nauttii viinin maljasta. Heidän päästyään loppuun pyhitetty ehtoollisleipä siirretään viinin joukkoon ja jaetaan kirkkokansalle lusikalla. Ortodoksisessa kirkossa on olemassa myös alkukristillisen kaltainen Jaakobin liturgia, jossa ehtoollisleipä ja viini jaetaan myös kirkkokansalle erillisinä. Liturgia toimitetaan kerran vuodessa, 25. lokakuuta apostoli Jaakobin muistopäivänä. Liturgian kehitti nykymuotoonsa arkkipiispa Paavali.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Karl-Gunnar Ellverson: Handbok i liturgik, s. 137, 368. Verbum förlag AB, 2003. ISBN 91-526-2775-6 (ruotsiksi)
- ↑ Palvelkaa Herraa iloiten Jumalanpalveluksen opas, s. 98. Kirkkohallitus Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta, 2009. ISBN 978-951-789-300-8
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]