Efraín Ríos Montt

Efraín Ríos Montt
Efraín Ríos Montt oikeudenkäynnissä vuonna 2013.
Guatemalan presidentti
23. maaliskuuta 1982 – 8. elokuuta 1983
Edeltäjä	Fernando Romeo Lucas García
Seuraaja	Óscar Humberto Mejía Víctores
Henkilötiedot
Syntynyt	16. kesäkuuta 1926 Huehuetenango, Guatemala
Kuollut	1. huhtikuuta 2018 (91 vuotta) Guatemala, Guatemala
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

José Efraín Ríos Montt (16. kesäkuuta 1926 Huehuetenango, Guatemala – 1. huhtikuuta 2018 Guatemala, Guatemala) oli guatemalalainen kenraali. Hän oli Guatemalan diktaattori vuodesta 1982, jolloin hän nousi valtaan vallankaappauksessa. Puolentoista vuoden kuluttua hänet syrjäytettiin. Myöhemmin hän pyrki valtaan demokraattisin keinoin. Hän kohosi tammikuussa 2001 kongressin puhemieheksi ja oli perustamansa hallitsevan Frente Republicano Guatemaltecon presidenttiehdokas 2003.

Uran alku

Ríos Montt opiskeli 1950 kadettina Yhdysvaltain School of the Americasissa Panaman kanavavyöhykkeellä. Vuonna 1954 hänellä oli pieni rooli CIA:n järjestämässä vallankaappauksessa vasemmistolaista Jacobo Arbenz Guzmánia vastaan. Presidentti, kenraali Carlos Manuel Arana Osorion aikana hänestä tuli kenraali ja pääesikuntapäällikkö.

Vuonna 1973 hän erosi tehtävästään Guatemalan Washingtonin-suurlähetystössä pyrkiessään ehdokkaaksi maaliskuun 1974 presidentinvaaliin, jonka hävisi kenraali Kjell Eugenio Laugerud Garcíalle 70 000 äänellä. Ríos Montt sai viran sotilasattašeana Madridista, jossa hän oli vuoteen 1977.

Ríos Montt syytti vaalitappiostaan katolista papistoa, joka arvosteli häntä katolisten mayojen huonosta kohtelusta, ja syytti pappeja vasemmistolaisten agenteiksi. Hän erosi katolisesta kirkosta 1978 ja liittyi kalifornialaiseen helluntailaiseen Church of the Wordiin.

Valtakausi

Kenraali Ángel Aníbal Guevara voitti 7. maaliskuuta 1982 presidentinvaalit. Hänen oli tarkoitus astua virkaan 1. heinäkuuta, mutta 23. maaliskuuta hän kaappasi vallan tukijoidensa kenraali Horacio Egberto Maldonado Schaadin ja eversti Francisco Luis Gordillo Martínezin tuella ja syrjäytti tuolloin presidenttinä olleen kenraali Fernando Romeo Lucas Garcían. Juntta hajotti kongressin ja kumosi perustuslain. 9. kesäkuuta juntan toiset kaksi jäsentä pakotettiin eroamaan, ja Ríos Montt jäi yksin asevoimien ylipäälliköksi ja puolustusministeriksi.

Ríos Montt kehitti kansallisen kasvun ja turvallisuuden suunnitelman tavoitteena opettaa kansalle kansallisuustunnetta ja kytkeä köyhät maanviljelijät ja alkuperäisväestö kansaan sillä perusteella, että lukutaidottomuus ja sivistymättömyys altisti heidät kansainväliselle kommunismille.

Väkivalta laajeni myöhemmin Ríos Monttin aloitettua verisen kampanjan vasemmistosissejä ja heidän tukijoitaan vastaan. Erityisesti mayaintiaaneja tapettiin tuhansittain poltetun maan taktiikkaa soveltaen. Yli 600 kylää tuhottiin, ja muun muassa Plan de Sánchezin kylässä surmattiin 250 c18. heinäkuuta 1982. Alkuperäisväestöä surmattiin yli 10 000 surmattiin maalis–heinäkuussa 1982, ja tuhannet pakenivat rajan yli Etelä-Meksikoon.

Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan vieraili maassa joulukuussa 1982 ja kutsui Ríos Monttia ”hienoksi ja tinkimättömäksi mieheksi”. Tammikuussa 1983 Reagan myi Guatemalle helikopterien varaosia vakuutettuaan kongressille, että maan ihmisoikeustilanne oli parantunut. Vastineeksi Ríos Montt oli valmis herättämään uudelleen henkiin Keski-Amerikan puolustusneuvoston (Condeca) yhdistääkseen voimat El Salvadorin ja Hondurasin kanssa Nicaraguan vasemmistolaista sandinistahallitusta vastaan.

Vuoden 1982 lopulla Ríos Montt julisti sodan voitetuksi ja lupasi "katon pään päälle, työtä ja tortillaa" (techo, trabajo, y tortillas).

Ríos Monttia vastaan tehtiin hänen vallassaoloaikanaan kolme vallankaappausyritystä. 29. kesäkuuta 1983 hän julisti hätätilan ja ilmoitti heinäkuussa 1984 järjestettävistä vaaleista. 8. elokuuta 1983 kenraali Óscar Humberto Mejía Victores kuitenkin syrjäytti hänet verettömässä vallankaappauksessa.

Paluu politiikkaan

Ríos Montt perusti 1989 Frente Republicano Guatemaltecon (FRG). Hän yritti asettua presidenttiehdokkaaksi 1990, mutta perustuslakituomioistuin esti sen. Hän oli kuitenkin FRG:n edustajana kongressissa 1990–2004. Hänet valittiin 1994 yksikamarisen parlamentin puhemieheksi. Koska hän ei itse päässyt presidentiksi, hän tuki Alfonso Portilloa, joka hävisi niukasti 1995 ja voitti 1999.

Guatemalan perustuslaki kieltää entisiä vallankaappaajia nousemasta uudelleen valtaan vaaleissa, mutta lisäys hyväksyttiin 1986 ja Ríos Monttin kannattajien mukaan sitä ei voi soveltaa taannehtivasti. Hän julkisti ehdokkuutensa 24. heinäkuuta, mikä sai nimen Jueves Negro. Myöhemmin korkein oikeus hyväksyi hänet ehdokkaaksi, vaikka perustuslakituomioistuin oli estänyt hänen ehdokkuutensa 1990 ja 1995. Kampanjastaan huolimatta Ríos Montt jäi kolmanneksi saatuaan 19,3 prosenttia äänistä.

Espanja on vaatinut hänen luovuttamistaan tuomittavaksi kansanmurhasta syytettynä.

Toukokuussa 2013 Ríos Montt tuomittiin 80 vuodeksi vankeuteen kansanmurhasta ja sotarikoksista, mutta tuomio kumottiin kaksi viikkoa myöhemmin perustuslakituomioistuimessa menettelytapavirheen vuoksi.

Kuolema

Ríos Montt kuoli sydänkohtaukseen 91-vuotiaana 1. huhtikuuta 2018.

Aiheesta muualla

• Ríos Montt, Efraín (Arkistoitu – Internet Archive) (Iberosäätiö)
• Former Guatemala head loses immunity (BBC; 6.3.2001)
• Guatemala coup leader to stand (BBC; 25.5.2003)
• Guatemala coup leader defies ban (BBC; 8.6.2003)