Diyarbakır
| Diyarbakır | |
|---|---|
 Kuvakollaasi Diyarbakırista. |
|
  Diyarbakır |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Turkki |
| Maakunta | Diyarbakır |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Hasan Basri Güzeloğlu |
| Väkiluku (2014) (arvio) | 930 266[1] |
Diyarbakır (kurdiksi Amed, arab. ديار بكر, Kara Amid) on Diyarbakırin maakunnan pääkaupunki Turkissa, Anatolian kaakkoisosassa. Vuoden 2014 arvion mukaan kaupungissa oli yhteensä 930 266 asukasta[1]. Kaupunki tunnetaan kurdien keskuksena Turkissa ja sen historia tärkeänä rajakaupunkina, sekä Anatolian, Persian ja Irakin välisten vuoristosolien turvaajana ulottuu 3 500 vuoden päähän.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaiset vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noin 50 km nykyisestä kaupungista pohjoiseen sijaitsee Çayönü Tepesi, yksi Lähi-idän tärkeimmistä neoliittisen kivikauden arkeologisista kohteista. Alueella on ollut asutusta jo 7000-luvulla eaa.. Itse Diyarbakırin kaupungin perustamisen ajankohdasta ei ole varmaa tietoa. Ensimmäiset selvät viittaukset kaupungin olemassaoloon on tehty Assyrian valtakunnan alkuaikoina 1200-luvulla eaa, jolloin kaupunki toimi aramealaisen Bit-Zamanin kuningaskunnan pääkaupunkina. Myöhemmin se mainitaan esimerkiksi assyrialaisia kuninkaita vastaan syttyneiden kapinoiden yhteydessä. Akhaimenidien Persia valloitti kaupungin vuonna 546 eaa. ja Aleksanteri Suuri valloitti kreikkalaisten tuolloin nimellä Amida tunteman kaupungin vuonna 331 eaa. Tältä ajalta ovat peräisin myös ensimmäiset historialliset viittaukset kurdeihin (Cyrtii), jotka mainitaan kaupungin ympäristön vuoria asuttaneina paimentolaisina.[2]
Rooman valtakunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rooman valtakunnan alkaessa levittäytyä alueelle 50-luvulla jaa. kaupunki oli armenialaisen ruhtinaskunnan pääkaupunki. Roomaan kaupunki liitettiin vuonna 230 ja myöhemmin siitä muodostui Rooman ja Sassanidien Persian rajakiistojen keskus. Konstantinus Suuren ja hänen poikansa Constantius II:n valtakaudella kaupungista muodostui alueellinen keskus ja sen suuri kaupunginmuuri sekä vielä olemassa oleva silta rakennettiin vuonna 349. Persian hallitsija Sapor II valloitti kaupungin raskaita tappiota tuottaneen piirityksen jälkeen vuonna 360 ja määräsi kaupungin tuhottavaksi.[2]
Bysantin valtakunnan aikana Diyarbakırista eli Amidasta tuli muiden valtakunnan rajakaupunkien, kuten Edessan ja Nisibisin ohella yksi nestoriolaisuuden keskuksista. Siitä tuli myös oppineisuuden keskus ja kaupungista lähtöisin oli esimerkiksi Aetios Amidalainen. 500-luvulla sota Persian kanssa syttyi jälleen pitkän rauhan jälkeen. Persian kuningas Kavadh I valloitti kaupungin vuonna 502 ja surmautti sen 80 000 asukasta. Bysantin valtakunnan joukot toteuttivat seuraavana vuonna epäonnistuneen piirityksen, joka oli ajanut asukkaat kannibalismiin. Vasta Herakleios onnistui valtaamaan kaupungin takaisin Bysantin valtakunnalle vuonna 625, mutta kaupunki menetettiin arabeille vuonna 638.[2]
Muslimit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin itselleen vallanneet arabit alkoivat kutsua sitä nimellä Kara Amid eli musta Amid. Osana abbasidien valtakuntaa kaupunki liittyi kauppareittien kautta Bagdadiin ja kukoisti 700- ja 800-luvuilla. Abbasidien valtakunta hajosi vuonna 940, jolloin alueella nousi valtaan kurditaustainen marwanidien dynastia, joka hallitsi vuosina 984-1083. Heidän jälkeensä kaupunkia hallitsivat seldžukit ja aijubidit. Hülegü-kaani valtasi kaupungin vuonna 1258 ja Timur Lenk vuonna 1386. Lopulta se päätyi safavidien Persialle. Nämä useat eri valloittajat muuttivat alueen väestörakennetta. Nyt kaupungin ympäristö oli pääosin islamlainen ja turkkilainen, vaikkakin kurdit säilyivät enemmistönä vuorilla. Osmanien valtakunta valtasi kaupungin Persialta paikallisten kurdipäällikköjen tuella vuonna 1514.[2]
Osmanit tekivät Diyarbakırista maakunnan pääkaupungin vuonna 1515 ja myönsivät paikallisille kurdeille suuren autonomian. Osmanien valtakunnan aikana kaupunki kukoisti taas ja sen kautta kulki silkkiä ja mausteita Eurooppaan kuljettaneita kauppareittejä. Alueella tuotettiin myös lampaita, viljaa ja viinirypäleitä. 1800-luvun loppupuolella eurooppalaiset höyrylaivat alkoivat tuoda ja viedä tavaraa Mustallemerelle, ja kasvaneen kysynnän takia Diyarbakıriin perustettiin useita silkkikutomoita. Kaupungissa alkoivat vaikuttaa myös poliittiset liikkeet. Kurdit olivat menettäneet autonomiansa, mutta kaupungista tuli silti kurdilaisen kansallismielisyyden keskus 1800-luvun lopulla. Toisaalta kaupungissa syntyi myös Ziya Gökalp, joka oli yksi nuorturkkilaisten pääideologeista. Nuorturkkilaisuuteen liittyi ajatus valtakunnan turkkilaistamisesta ja tämä liike vaikutti osaltaan kurdien sotilaallistumiseen. Osmanien valtakunta hajosi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jolloin kurdikysymys nousi päivänpolitiikkaan.[2]
Osana Turkkia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kurdien kansallismieliset piirit tukeutuivat Britanniaan, joka tukikin osittain näiden liikettä. Kurdien Azadi-niminen liike aloitti kurdien ensimmäisen kapinan Kurdistanin alueella vuonna 1923. Paikallinen kuvernööri murhattiin ja turkkilaiset vastasivat pidättämällä liikkeen jäseniä. Vuonna 1925 kurdi šeikki Said johti kapinaa vuonna 1925, joka tähtäsi kurdilaisen valtion ja Kemal Atatürkin lakkauttaman kalifaatin uudelleenperustamiseen. Hänen joukkonsa piirittivät Diyarbakıria, mutta piirityksen epäonnistuttua Said pidätettiin ja hirtettiin kaupungissa. Seuraavien kuukausien aikana teloitettiin myös joukko muita kurdeja ja kapinointi tukahdutettiin. 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa kaupunki menetti suuren osan väestöstään maastamuuton seurauksena. Esimerkiksi vuonna 1870 kaupungissa asuneista 14 000:ta assyrialaisesta oli vuonna 1960 jäljellä enää 1 000. Armenialaisten kansanmurhan aikana kaupunkiin tuotiin armenialaisia, joista 150 000 siirrettiin sittemmin muualle. Vuosien 1935 ja 1945 välillä kaupunkiin rakennettiin rautatie, jonka avulla aloitettiin alueen mineraalivarojen hyödyntäminen.[2]
Kurdien turkkilaistamispolitiikan takia kurdien kansallismielisyys leimahti jälleen ja vuonna 1945 kaupungissa pidettiin suuria kokoontumisia, joita jatkettiin 1950- ja 1960-luvuilla. Väkivaltaisuudet kiihtyivät etenkin 1980- ja 1990-luvuilla. Kurdistanin työväenpuolue eli PKK aloitti hyökkäykset turkkilaisia vastaan ja Turkki vastasi joukkopidätyksin ja armeijan iskuin. Jännitteet kurdien ja Turkin välillä jatkuvat edelleen.[2]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Diyarbakırin talous perustuu maataloudelle ja teollisuudelle. Kaupungissa tuotetaan esimerkiksi karjaeläimiä, lihaa, villaa, jauhoja, viiniä ja tekstiilejä. Kaupungin ulkopuolelle perustettu teollisuusalue on houkutellut sijoittajia. Diyarbakır on pyrkinyt myös edistämään turismia, jonka on tehnyt mahdolliseksi väkivaltaisuuksien väheneminen viimeisen 20 vuoden aikana.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Diyarbakır Wikimedia Commonsissa
