Ryöstö seraljista
Ryöstö seraljista | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Alkuperäinen nimi | Die Entführung aus dem Serail | ||||||
Määritelmä | |||||||
Säveltäjä | Wolfgang Amadeus Mozart | ||||||
Libretto | Johann Gottlieb Stephanie nuor. | ||||||
Pohjautuu | Christoph Friedrich Bretznerin librettoon | ||||||
Tyylilaji | laulunäytelmä | ||||||
Kieli | saksa | ||||||
Kantaesitys |
16. heinäkuuta 1782 Wienin Burgtheater |
||||||
Aikajana Mozartin oopperoista | |||||||
|
Ryöstö seraljista (saks. Die Entführung aus dem Serail, KV 384) on Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämä kolminäytöksinen ooppera.[1]
Oopperan synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ooppera tuotettiin Wienin Burgtheateriin keisari Joosef II:n tilauksesta. Sen libreton kirjoitti Gottlieb Stephanie, ja teksti perustui kirjailija Christoph Friedrich Bretznerin teokseen Belmont und Constanze, oder Die Entführung aus dem Serail. Oopperan kantaesitys 16. heinäkuuta 1782 oli menestys, ja se auttoi Salzburgista edellisenä vuonna muuttanutta Mozartia nousemaan maineeseen Wienissä.
Henkilöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Belmonte, espanjalainen herrasmies, Oranin kuvernöörin poika – tenori (kantaesityksessä Johann Valentin Adamberger)
- Konstanze, hänen rakastettunsa – sopraano (Katherina Cavalieri)
- Blonde, Konstanzen englantilainen palvelija – sopraano (Theresia Teyber)
- Pedrillo, Belmonten palvelija, rakastunut Blondeen – tenori (Johann Ernst Dauer)
- Osmin, paššan palatsin ylivartija – basso (Johann Ignaz Ludwig Fischer)
- Selim, pašša – puherooli (Dominik Jautz)
- Klaas, laivuri – puherooli
- mykkä mies, vartion päällikkö, janitsaareja, paššan saattue, vartijoita – kuoro
Synopsis
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapahtumapaikka ja -aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paššan palatsi (seralji) Turkissa, 1500-luvun puoliväli.
Edeltävät tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belmonten kihlattu Konstanze ja hänen palvelijansa Blonde ja Pedrillo ovat joutuneet merirosvojen ryöstämäksi ja heidät on myyty orjamarkkinoilla pašša Selimille. Pedrillo on voittanut paššan luottamuksen ja toimii hänen puutarhansa vartijana. Pedrillo onnistuu välittämään Belmontelle tiedon heidän olinpaikastaan.
Ensimmäinen näytös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belmonte odottaa näkevänsä rakastettunsa, muttei tiedä kuinka pääsisi sisälle paššan palatsiin. Osmin estää hänen sisäänpääsynsä. Pedrillon avulla Belmonte pääsee palatsiin, sillä Pedrillo suosittelee Belmontea paššalle taitavana rakennusmestarina.
Toinen näytös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pašša antaa Blonden lahjaksi Osminille. Osmin rakastuu Blondeen ja ahdistelee häntä karkealla tavalla. Blonde opettaa Osminia kuinka eurooppalaisneitojen kanssa tulee toimia. Konstanze on huolissaan; hän rakastaa edelleen Belmontea, mutta on myös oppinut arvostamaan paššaa. Konstanze torjuu paššan viettely-yritykset jolloin pašša sanoo voivansa turvautua jopa väkivaltaan. Pedrillo tainnuttaa Osminin unilääkkeellä ja kertoo Blondelle ja Konstanzelle ryöstösuunnitelmasta. Mustasukkaisuus herää Belmontessa ja hän kysyy onko Konstanze ollut hänelle uskollinen.
Kolmas näytös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pedrillo ja naiset yrittävät paeta palatsista keskellä yötä tikapuita pitkin, mutta mykkä vartija huomaa heidät. Pakoyritys päättyy ja Osminin iloitessa heidät viedään paššan eteen. Belmonte tarjoaa lunnaita jolloin paljastuu että hän on paššan perivihollisen poika. Näyttää siltä että rakastavaiset surmattaisiin mutta jalomielisyys voittaa paššan sydämessä ja Belmonte saa paššalta anteeksiannon. Pašša päästää heidät vapaiksi ja kaikki paitsi raivoava Osmin ylistävät paššan armeliaisuutta ja jalomielisyyttä.
Triviaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osminin rooli on kenties yksi maailman vaativimpia bassorooleja, sillä libreton matalin sävel bassolla on suuri D. Matalan sävelen lisäksi roolissa lauletaan myös runsaasti korkeita nuotteja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mozart. Kyläkirjaston Kuvalehti, 01.02.1909, nro 2, s. 13. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.07.2018.