Dagmar Krause

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Krause vuonna 2017.

Dagmar Krause (s. 4. kesäkuuta 1950 Hampuri) on saksalainen laulaja, joka aloitti uransa 1970-luvun alussa progressiivisissa rockyhtyeissä Slapp Happy ja Henry Cow, mutta on 1980-luvulta alkaen tullut tunnetuksi sooloartistina muun muassa Bertolt Brechtin, Kurt Weillin ja Hanns Eislerin laulujen tulkkina. Hän on toiminut myös jazzyhtyeiden solistina.[1]

Hampurissa syntynyt Krause aloitti laulajanuransa Reeperbahnin klubeissa. Hän tapasi siellä Anthony Mooren ja Peter Blegvadin, ja kolmikko perusti Slap Happy -yhtyeen. 1970-luvun alkuvuosina yhtye asettui Lontooseen, jossa Krause siirtyi Henry Cow -yhtyeeseen. Sen hajottua 1980 Krause perusti kitaristi Fred Frithin ja rumpali Chris Cutlerin kanssa kolme albumia levyttäneen Art Bears -yhtyeen.[2] Vuosina 1983–1984 Krause oli mukana News from Babel -yhtyeessä.

Dagmar Krausen sooloura sai alkunsa yhtyetoiminnan rinnalla vuonna 1978, kun hänet kiinnitettiin Lontoossa Brechtin ja Weillin Mahagonny-musiikkinäytelmän laulajakaartiin. Hänen karhea ja väräjävä alttonsa sopi erinomaisesti Brechtin, Weillin ja Eislerin Weimarin tasavallan ajan saksalaismusiikkiin, jota hän levytti englanniksi muun muassa albumeille Supply and Demand (1986) ja Tank Battles (1989).[2]

  1. Karvonen, Lauri: Dagmar Krausen tie kulki rockista Brechtiin. Helsingin Sanomat, 2.9.1988, s. 26. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  2. a b Dougan, John: Dagmar Krause Biography Allmusic. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]