Japaninpähkinäpensas
| Japaninpähkinäpensas | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Pyökkimäiset Fagales |
| Heimo: | Koivukasvit Betulaceae |
| Alaheimo: | Pähkinäpensaskasvit Coryloideae |
| Suku: | Pähkinäpensaat Corylus |
| Sektio: | Corylus |
| Laji: | sieboldiana |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Corylus sieboldiana |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Japaninpähkinäpensas[2] (Corylus sieboldiana) on koivukasvien heimoon ja pähkinäpensaiden sukuun kuuluva kasvilaji, joka kasvaa luonnonvaraisena Japanissa, Korean niemimaalla, Mantšuriassa ja Amurin alueella.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Japaninpähkinäpensas on viiden metrin korkuinen pensas, jolla on karvaiset versot. Lehdillä on noin 1,5–2,5 senttimetrin mittaiset ruodit. Lehtilavat ovat pituudeltaan 5–10 senttimetriä, muodoltaan soikeita tai pitkähköjä, pitkäkärkisiä ja pyöreätyvisiä. Lehtilaidat ovat kaksinkertaisesti sahalaitaisia. Lehtisuonet ovat karvaisia; nuorten lehtien keskellä on usein punertava laikku.
Japaninpähkinäpensaan kukinto on tuulipölytteinen norkko. Hedenorkot sijaitsevat yksittäin tai 2–6 norkon ryhminä; jokainen norkko koostuu lukuisista yksineuvoisista kukista, joiden heteet ovat punaisia. Hedelmä on kartiomainen, noin 1,5 senttimetrin pituinen pähkinä, joita kasvaa kaksi tai kolme yhdessä. Jokainen pähkinöistä sijaitsee kapean esi- ja tukilehdistä muodostuneen suojusputken sisällä; putken yläosassa on lyhyitä, ehytlaitaisia hampaita.
Kromosomiluku on 2n = 22.
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Japaninpähkinäpensaan levinneisyysalue ulottuu Aasian lauhkealle vyöhykkeelle, eteläiseen Siperiaan, Venäjän Amurin alueelle, Mongoliaan, joihinkin Kiinan maakuntiin, Korean niemimaalle sekä Japanin Hokkaidōn ja Honshūn saarille. Laji kasvaa vähälajisissa ja kylmänkosteissa metsissä kuivassa-tuoreessa, happamassa tai lievästi emäksisessä, hiekkaisessa–humuspitoisessa maaperässä aurinkoisilla kasvupaikoilla. Laji pitää lämmöstä, mutta on enimmäkseen pakkasenkestävä.
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Japaninpähkinäpensas kuuluu pähkinäpensaiden (Corylus) sukuun, sektioon Corylus ja alasektioon Siphonochlamys. Lajin kuvaili ensimmäisenä Carl Ludwig Blume vuonna 1851.
Lajista on olemassa useampia muunnoksia, joista vain kaksi on yleisesti tunnustettuja:
- Corylus sieboldiana var. sieboldiana: Esiintyy ainoastaan Japanissa.
- Corylus sieboldiana var. mandshurica (Maxim.) C.K.Schneid.: Muunnoksella on pyöreähköt tai soikeat lehdet, sydämenmuotoinen lehtikanta ja osittain liuskainen lehtilaita. Lehtivarsi on noin 2,5 senttimetrin pituinen; ruskeakarvainen hedelmäsuojus saavuttaa jopa viiden senttimetrin pituuden. Muunnosta esiintyy Japanissa, Koreassa, Mantsuriassa ja Venäjän Kaukoidässä. Joskus luokitellaan myös erilliseksi lajiksi Corylus mandshurica Maxim.
Aiemmin erilliseksi luokitellun muunnoksen Corylus sieboldiana var. brevirostris C.K Schneid. katsotaan nykyisin olevan synonyymi var. sieboldiana-muunnokselle.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Japaninpähkinäpensaalla on vain harvoin metsätaloudellista merkitystä. Sen sijaan lajia käytetään koristekasvina hedelmiensä vuoksi; se on myös hyvä mehiläiskasvi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Shaw, K., Roy, S., Wilson, B. & Rivers, M.C.: Corylus sieboldiana IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Japaninpähkinäpensas – Corylus sieboldiana Laji.fi. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 19.11.2020.
