Charlie Patton
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Charlie Patton | |
---|---|
Kuva noin vuodelta 1929. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | huhtikuu 1891 |
Kuollut | 28. huhtikuuta 1934 (42 vuotta) |
Muusikko | |
Taiteilijanimi | The Masked Marvel ja Elder J.J. Hadley |
Tyylilajit | Delta blues, blues ja country blues |
Soittimet | kitara ja slide-kitara |
Levy-yhtiöt | Gennett (käännä suomeksi), Paramount (käännä suomeksi) ja Vocalion |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Charlie Patton (huhtikuu 1891 Mississippi – 28. huhtikuuta 1934 Mississippi) oli yhdysvaltalainen delta blues -laulaja ja -kitaristi (etunimen kirjoitusasu vaihtelee, se on joko Charlie tai Charley).[1] Hän on toista maailmansotaa edeltäneen bluesmusiikin keskeisiä hahmoja.[2]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Patton syntyi Hinds Countyssä, Mississippin osavaltiossa. Pattonin ollessa nelivuotias perhe muutti Edwards Depotiin ja yhdeksän vanhana oli edessä siirtyminen Sunflower Countyyn, eräälle plantaasille. Poika sai ensimmäiset kitaratuntinsa joskus 14 tai 16 vuoden ikäisenä Earl Harris -nimiseltä mieheltä. Sunflower Countyssa Patton myös kuuli varhaisen bluesmiehen, Hendry Sloanin, soittoa. Pattonista tuli Sloanin uskollinen oppilas. 17-vuotiaana Patton muutti asumaan Millie Barnes -nimisen naisen kanssa. He saivat tyttövauvan, jonka nimeksi tuli Willie Mae. Pattonin tunnetuimpia kappaleita on "Pony Blues"[1], jonka hän sävelsi 19 vuoden iässä. Vuonna 2006 sen ensilevytys vuodelta 1929 valittiin Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Recording Registry -kokoelmaan, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä äänitteitä.[3]
Sunflower Countyssa Pattonin musiikista vaikuttuivat myös bluesin myöhemmät suurmiehet, Howlin' Wolf ja John Lee Hooker. Pattonin viskin ja sikareiden rikkoma ääni oli keskeinen vaikutin niin ikään karheasta laulutyylistä tunnetulle Howlin' Wolfille. Pattonin geneettisestä alkuperästä on ollut jonkin verran erimielisyyttä. Suhteellisen vaalean ihonvärin takia jotkut ovat väittäneet, että hän olisi ollut meksikolainen. Howlin' Wolf sanoi Pattonin peräti olleen täysverinen cherokee-intiaani.[4] Yleisesti pidetään kuitenkin todennäköisimpänä, että Patton oli tavallinen afroamerikkalainen mies kuten muutkin tuon ajan blues-muusikot.
Kolmannella vuosikymmenellään Patton oli jo erittäin suosittu laulaja eteläisen Yhdysvaltain alueella, ja hänet kutsuttiin laulamaan plantaaseille ja kapakoihin, siinä missä monet muut delta blues -muusikot joutuivat vaeltelemaan ja etsimään yleisönsä itse. Vuonna 1916 Patton pääsi soittamaan myös W.C. Handyn yhtyeeseen. 31-vuotiaana Patton avioitui Mandy France -nimisen naisen kanssa ja työskenteli Oss Pepper -nimisellä plantaasilla. Vuonna 1926 hän sai Willie Brownin soittokumppanikseen. He esiintyivät kitara- ja lauluduona. Vuonna 1929 Patton levytti 14 kappaletta Paramount Recordsille Indianan Richmondissa sijaitsevassa studiossa. Viimeiset levytykset Paramountille tehtiin vuonna 1932. Patton teki edelleen myös ruumiillista työtä ja meni uudestaan naimisiin vuonna 1932 Morgan Cityssä esimiehensä tyttären kanssa. Vuoden 1934 tammi- ja helmikuussa Patton palasi vielä studioon levyttämään 26 kappaletta ARC yhtiölle New Yorkissa sijaitsevassa studiossa. Vielä samana vuonna hän kuitenkin kuoli sydämen pettäessä Heathman-Dedham-nimisellä plantaasilla.
Charley Pattonista on olemassa vain yksi valokuva. Valokuvan ja tekijänoikeudet omistaa John Tefteller, joka on maksanut niistä 50 000 dollaria.
Patton muusikkona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Vaikka Patton oli kooltaan pieni mies (noin 165 senttinen), hänen äänensä sanottiin kantaneen satoja jaardeja ilman vahvistinta[5]. Patton oli myös taitava viihdyttämään yleisöään ja teki erilaisia temppuja kitaran kanssa soittaen sitä usein polviensa päällä tai selkänsä takana. Charley Pattonia on Son Housen tavoin nimitetty delta bluesin isäksi. Pattonin tunnetuimpia kappaleita "Pony Bluesin" lisäksi ovat esimerkiksi kokaiininhimosta kertova "Spoonful Blues" ja Yhdysvaltojen eteläosien tulvia kuvaava "High Water Everywhere". Patton levytti sekä gospel-materiaalia, kuten "Prayer of Death", sekä toisaalta seksiä käsitteleviä kappaleita kuten "Shake It and Break It". Omien kappaleidensa lisäksi hän teki levytyksiä toisten muusikoiden taustakitaristina. Pattonin kootut levytykset mahtuvat kolmelle CD:lle. Alkuperäiset metalliset masterkappaleet Pattonin levytyksistä myytiin aikanaan pois romuna (kerrotaan että ihmiset käyttivät niitä esimerkiksi kana-aitausten tekemiseen)[2] ja nykyään myynnissä olevat nauhoitteet on taltioitu löydetyiltä savikiekoilta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Charley Patton Encyclopædia Britannica. 20.7.1998. Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 1.2.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Cub Koda: Artist Biography All Music Guide. Viitattu 24.6.2016.
- ↑ Complete National Recording Registry Listing, Library of Congress. Viitattu 7.9.2020.
- ↑ http://www.mojohand.com/charliepattonbio.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Peter Gerstenzang: Charley Patton: The Call of The Wild American Songwriter. 22.4.2015. American Songwriter. Viitattu 1.2.2017. (englanniksi)