Pörrökääpä
| Pörrökääpä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Käävät Polyporaceae |
| Suku: | Pörrökäävät Cerrena |
| Laji: | unicolor |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Pörrökääpä (Cerrena unicolor) on sukunsa ainoa kääpälaji Pohjoismaissa ja sitä tavataan koko Suomessa yleisesti. Kääpä aiheuttaa valkolahoa lehtipuilla. Koivut ovat lajin pääasiallisia isäntäpuita, erittäin harvoin pörrökääpää on tavattu myös havupuilta. Pörrökääpää tapaa lahopuiden ohella toisinaan myös elävissä puissa, jotka se voi tappaa. Lapissa pörrökääpä aiheuttaa merkittävissä määrin tunturikoivun tyvilahoa.[1][2][3]
Pörrökääpä sisältää lakkaasientsyymiä, joka mahdollistaa ligniinin pilkkomisen. Itiöemät ovat tavallisesti hyllymäisiä, ja niiden väri vaihtelee. Yläpuoli saattaa olla vihertävä leväkasvustosta johtuen. Usein siinä on selvää vyöhykkeisyytta ja se on tyypillisesti karvainen. Samantapaisista lajeista kuten koivunhelttakäävästä (Lenzites betulinus) ja karvavyökäävästä (Trametes hirsuta) sekä harjaskäävästä (Funalia trogii) pörrökäävän erottaa alapinnalta, jossa pillistö on sokkelomainen, joskus jopa hieman orakasmaisen piikkiseksi repeillyt.[1][2] Ehjien pillien pillikoko on 1-3 millimetrillä. Lohkopinnassa näkyvät 1-2 mm paksu karvakerros ja alempi korkkimainen maltokerros, joiden välissä erottuu tumma hiuksenohut viiva. Alapinta on väriltään nuorena kermavalkea, mutta muuttuu pian samean ruskeaksi ja lopulta harmaaksi.[3]
Ampiaispuupistiäisellä (Tremex fuscicornix) on havaittu symbioottinen suhde pörrökääpään.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Lise Hansen & Henning Knudsen (edit.): Nordic Macromycetes Vol. 3, s. 227. Copenhagen: Nordsvamp, 1997. ISBN 87-983961-1-0
- ↑ a b Salo – Niemelä – Salo: Suomen sieniopas, s. 343. Kasvimuseo/WSOY, 2006. ISBN 951-0-30359-3
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 126-127. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0
- ↑ Masanobu Tabata, Yasuhisa Abe: Cerrena unicolor isolated from the mycangia of a horntail, Tremex longicollis, in Kochi prefecture, Japan Mycoscience, Volume 36, pp. 447–450. 1995. Viitattu 8.9.2016 (englanniksi).