Restiokasvit

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Centrolepidaceae)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Restiokasvit
Restio festuciformis
Restio festuciformis
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Yksisirkkaiset Lilianae eli Monocotyledoneae
Lahko: Poales
Heimo: Restiokasvit Restionaceae
R.Br.
Synonyymit
  • Centrolepidaceae Endl., nom. cons.
  • Elegiaceae Raf.
Katso myös

  Restiokasvit Wikispeciesissä
  Restiokasvit Commonsissa

Restiokasvit (Restionaceae) on suurehko, pääasiassa eteläisen pallonpuoliskon kasviheimo koppisiemenisten Poales-lahkossa ja on siten sukua heinäkasveille.

Tuntomerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Restiokasvit ovat toisinaan melko isokokoisia heinämäisiä tai saramaisia, juurakollisia ja vaihtelevassa määrässä kaljuja ruohoja. Lehdet ovat hyvin surkastuneet. Kukat ovat pieniä, yksineuvoisia (kasvi tavallisesti kaksikotinen), tavallisesti kehälehdellisiä ja sijaitsevat tähkylöistä koostuvassa kukinnossa. Hedekukissa on kolme hedettä. Emikukkien vartalo on lyhyt tai puuttuu ja luotti on haarainen.[1]

Levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Restiokasveja tavataan Afrikassa, Madagaskarilla, Hainanin saarella, Vietnamista Australiaan ulottuvalla alueella, Uudessa-Seelannissa ja Chilessä.[1]

Luokittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Restiokasvien heimossa on 61 sukua ja 535 lajia, jotka jakautuvat neljään alaheimoon. Heimon evoluutio lienee alkanut noin 71,2 miljoonaa vuotta sitten.[1]

Alaheimo Restionoideae

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaheimon 11 tai 16 sukua ja 350 lajia kasvavat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Madagaskarilla. Siinä on kaksi tribusta.[1]

Restioneae-tribuksessa on kolme tai kahdeksan sukua ja 300 lajia koko alaheimon levinneisyysalueella, erityisesti kuitenkin Kapmaassa. Suurimmat suvut ovat Restio (95 lajia), Ischyrolepis (48 lajia), Elegia (50 lajia) ja Thamnochortus (35 lajia).[1]

Tribus Willdenowieae käsittää kahdeksan sukua ja 50 lajia, jotka kasvavat Kapmaassa. Eniten lajeja on suvussa Anthochortus (15 lajia).[1]

Alaheimo Sporadanthoideae

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaheimon kasveilla kukat ovat tavallisesti yksittäin ja kukkaperissä on esilehtiä; joskus kukat ovat kerääntyneet tähkylöiksi.[1]

Alaheimo kasvaa Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Siinä on kolme sukua ja 31 lajia; 22 lajia kuuluu sukuun Lepyrodia.[1]

Alaheimo Centrolepidoideae

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvit ovat pienehköjä, enemmän tai vähemmän mätästäviä, joskus yksivuotisia. Lehtilapa on hyvin kehittynyt, liereä ja yksipintainen, joskus kielekkeellinen. Kukinto on vanallinen, mykerömäinen ja alalehdellinen tai tähkämäinen. Kukat ovat kaksineuvoisia ja kehättömiä. Heteitä on yksi tai kaksi ja yhdislehtinen sikiäin koostuu 1–45 emilehdestä. Vartaloita on useita. Hedelmä on avautuva tai avautumaton.[1]

Alaheimoon kuuluu kolme sukua ja 35 lajia, ja se kasvaa Hainanissa, Indokiinassa ja Malaijien saaristosta Uuteen-Seelantiin ulottuvalla alueella sekä Etelä-Amerikan eteläosassa (Gaimardia).[1]

Alaheimo Leptocarpoideae

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaheimossa on 28 sukua ja 117 lajia, jotka ovat levinneet Hainaniin, Vietnamista Australiaan ulottuvalle alueelle, Uuteen-Seelantiin ja yksi suku Chileen (Apodasmia). Runsaslajisin suku on 20-lajinen Chordifex.[1]

Suvut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat suvut kuuluvat restiokasvien heimoon:[2]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k Stevens (2001–), Viitattu 26.2.2015.
  2. ↑ List of Genera in Restionaceae.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Restiokasvit&oldid=22693130”