Peroksirikkihappo
Peroksirikkihappo | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | H2SO5 |
Moolimassa | 114,086 g/mol |
Ulkomuoto | Valkoinen, kiteinen kiinteä aine[1] |
Sulamispiste | 45 °C (hajoaa)[1] |
Tiheys | 1,7–1,8 g/cm3 (liuos) [2] |
Liukoisuus veteen | Erittäin hyvä[1] |
Peroksirikkihappo (H2SO5) on peroksidi-ryhmän sisältävä rikkihapon johdannainen. Yhdisteestä käytetään myös nimityksiä, peroksimonorikkihappo, peroksomonorikkihappo ja Caron happo.[3]
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puhtaana peroksirikkihappo on kiinteää valkoista ainetta. Se myydään useimmiten siirappimaisena vesiliuoksena, joka sisältään peroksirikkihapon lisäksi myös rikkihappoa. Liuosta säilytetään kuivajäässä. Peroksirikkihappo ja sen suolat vetyperoksimonosulfaatit ovat erittäin voimakkaita hapettimia ja happo on myös suhteellisen pysymätön. Yhdiste reagoi erittäin kiivaasti, jopa räjähtäen, helposti hapettuvien hienojakoisten metallijauheiden ja orgaanisten yhdisteiden kanssa.
Tislattaessa peroksirikkihapon vesiliuosta muodostuu tuotteina vetyperoksidia sekä rikkihappoa.[3]
- H2SO5 + H2O → H2SO4 + H2O2
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen kerran peroksirikkihappoa valmisti saksalainen kemisti Heinrich Caro, jonka mukaan yhdisteestä käytetään toisinaan nimeä Caron happo.[3]
Peroksirikkihappoa valmistetaan laboratorio-olosuhteissa 90-prosenttisen vetyperoksidiliuoksen ja klooririkkihapon välisellä reaktiolla. Reaktio suoritetaan –40 °C:n lämpötilassa.[1]
- H2O2 + HSO3Cl ⇌ H2SO5 + HCl
Peroksirikkihappoa muodostuu, myös peroksidirikkihappoliuoksen seisoessa. Peroksirikkihappoa muodostuu enemmän, jos peroksidirikkihappoliuokseen on lisätty rikkihappoa. Teollisesti peroksirikkihappoa valmistetaan pääasiassa käsittelemällä kaliumpersulfaattiliuosta rikkihapolla, jolloin muodostuu myös kaliumpyrosulfaattia.[3][1]
- H2S2O8 + H2O ⇌ H2SO4 + H2SO5
- K2S2O8 + H2SO4 → K2S2O7 + H2SO5
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peroksirikkihappoa käytetään sellun valmistuksessa ligniinin valkaisuaineena.[4] Lisäksi yhdistettä käytetään väriaineiden valmistamiseen sekä orgaanisessa kemiassa valmistettaessa ketoneista laktoneita ja alkeeneistä estereitä. Yhdistettä voidaan käyttää myös orgaanisten emästen, kuten pyridiinin, aniliinin ja alkaloidien analyysissä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 197. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.11.2009). (englanniksi)
- ↑ MSDS - Caros acid Solway. Arkistoitu 19.8.2006. Viitattu 9.11.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d E.M.Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 131. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ Valkaisu KnowPulp. Arkistoitu 3.6.2010. Viitattu 9.11.2009.