LC-25 -alustaa alettiin suunnitella elokuussa 1956, ja sen rakennussopimus tehtiin maaliskuussa 1957. Ensimmäinen alusta, 25A, valmistui joulukuussa 1957 ja toinen, 25B, seuraavan vuoden tammikuussa. Alusta 25B oli varustettu laivan liikkeitä mukailevalle laitteistolla, jota pyrittiin käyttämään sukellusveneen liikehdinnän simulointiin koelaukaisuissa. Alustat rakennettiin Yhdysvaltain laivaston Polaris-ohjelmaa varten, jonka laukaisut käynnistyivät huhtikuussa 1958. LC-25:ltä laukaistiin kaikkiaan 68 erityyppistä Polaris-ohjusta vuoteen 1965 mennessä. 25B-alustan laivasimulaatiot päättyivät lokakuussa 1961. Suurempien Poseidon-ohjuskokeita varten rakennettujen alustojen 25C ja 25D rakentaminen käynnistyi 1967. Alustaa 25C käytettiin elokuusta 1968 kesäkuuhun 1970 kaikkiaan 16 Poseidon-ohjuksen laukaisuun. Alustalta 25D tehtiin vain yksi Poseidon-laukaisu 17. syyskuuta 1969. Vanhemmat A ja B-alustat poistettiin käytöstä saman kuun aikana. 25C-alustan käyttö jatkui tammikuusta 1977 tammikuuhun 1979 kahdeksallatoista Trident-koelaukaisulla, joiden päätyttyä kompleksin laukaisualustat poistettiin lopullisesti käytöstä.[2]
Alustojen LC-25 ja LC-29 maanalaisten rakenteiden päälle alettiin 2012 rakentamaan uutta Strategic Weapons System Ashore –asejärjestelmien testausaluetta. Rakennustöiden oli tarkoitus jatkua vuoteen 2015.[3]
