USS McAnn (DE-179)
| USS McAnn | |
|---|---|
_underway_at_sea,_circa_in_1944.jpg) |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Federal Shipbuilding and Drydock Company, Newark, New Jersey |
| Kölinlasku | 17. toukokuuta 1943 |
| Laskettu vesille | 5. syyskuuta 1943 |
| Palveluskäyttöön | 11. lokakuuta 1943 |
| Poistui palveluskäytöstä | 15. elokuuta 1944 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1240 t |
| Pituus | 93 m |
| Leveys | 11,2 m |
| Syväys | 2,7 m |
| Koneteho | 6000 shp |
| Nopeus | 21 solmua |
| Miehistöä | 15 upseeria ja 201 miehistönjäsentä |
| Aseistus | |
| Aseistus |
3 × 3" tykkiä 2 × 40 mm ilmatorjuntatykkiä 8 × 20 mm ilmatorjuntatykkiä 3 × 21" (533 mm) torpedoputkea 8 × syvyyspomminheitintä 2 × syvyyspommikiskoa |
USS McAnn (runkonumero DE-179) oli Yhdysvaltain laivaston Cannon-luokan saattuehävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa Atlantilla suojaten saattueita.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Cannon-luokka
Alus tilattiin Federal Shipbuilding and Drydock Companyltä Newarkista New Jerseystä. Sen köli laskettiin 17. toukokuuta 1943 ja Donald Roy McAnnin mukaan nimetty alus laskettiin vesille 5. syyskuuta kumminaan Ethel Marie McAnn. Alus otettiin palvelukseen 11. lokakuuta New Yorkissa ensimmäisenä päällikkönään Charles F. Hooper.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koeajojen päätyttyä Bermudalla alus partioi Yhdysvaltain itärannikolla Newportista Rhode Islandilta Charlestoniin Etelä-Carolinaan, kunnes se lähti 19. joulukuuta 1943 saattueen mukana Panaman kanavalle. Alus saapui Coco Soloon 26. joulukuuta, mistä se jatkoi matkaansa 31. joulukuuta Key Westiin. Alus saapui 3. tammikuuta 1944 Key Westiin, jossa se oli osa laivaston kaikuluotain koulua kouluttaen sukellusveneentorjuntaa.[1]
Alus liitettiin 21. hävittäjäviirikköön, jonka mukana se partioi Karibialla 29. helmikuuta alkaen. Se liittyi 5. maaliskuuta saattueeseen TJ25 Trinidadista Recifeen. Alus pelasti 15. maaliskuuta Brasilian rannikolla mereen pudonneen B-17 -pommikoneen miehistön ja se saapui seuraavana päivänä Recifeen. Alus liittyi 2. huhtikuuta saattueeseen JT27 Trinidadiin, jonne se saapui 12. huhtikuuta. Seuraavien kolmen kuukauden ajan alus teki kolme matkaa Karibialta Brasiliaan. Se vapautui tehtävästä 12. heinäkuuta ja neljä päivää myöhemmin alus lähti Recifesta suojaten USS Memphisiä. Alukset partioivat Etelä-Atlantilla etsien Saksan laivaston sukellusveneitä ja ne palasivat Recifeen 30. heinäkuuta.[1]
McAnn lähti Nataliin, jonne se saapui 10. elokuuta. Alus poistettiin Yhdysvaltain laivaston palveluksesta 15. elokuuta ja se siirrettiin Lend-Lease-ohjelman perusteella Brasilialle vielä samana päivänä.[1]
Brasilian laivaston CTE Bauru
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].JPG)
Alus liitettiin 16. elokuuta Brasilian laivastoon nimellä CTE Bauru (port. Contratorpedeiro de Escolta) runkonumerolla D-18. Alus palautettiin Yhdysvaltain laivastolle 30. kesäkuuta 1953 ja se annettiin heti takaisin osana Mutual Defence Assistance Pactia.[1] Alus poistettiin 1982 Brasilian laivastoluettelosta ja sijoitettiin museoon samana vuonna.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e DANFS - USS McAnn (Arkistoitu – Internet Archive)