CST-100 Starliner
 |
Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita. |
CST-100 Starliner (Crew Space Transportation) on kehitteillä oleva Boeingin valmistama miehitetty kapselityyppinen LEO-avaruusalus. Se kuuluu Nasan Commercial Crew Development (CCDev) -ohjelmaan yhdessä Spacex:n Crew Dragonin kanssa. Koelentojen jälkeen alusta on tarkoitus käyttää ISS:n miehistön vaihtamiseen Commercial Crew Program -ohjelmassa. Aluksen laukaisuun käytetään miehitettyihin lentoihin hyväksyttyä Atlas V -rakettia. Laukaisupaikkana on Cape Canaveral Air Force Station Floridassa.[1]
Koelennot aloitettiin vuonna 2019. 20. joulukuuta laukaistu miehittämätön koelento epäonnistui, ja ohjelman jatko viivästyi. Koelennon uusinta onnistui toukokuussa 2022. Kesäkuussa 2024 laukaistu ensimmäinen miehitetty koelento epäonnistui. Starliner todettiin siinä esiintyneiden vikojen vuoksi liian epävarmaksi paluulennolle, joten miehistö joutuu palaamaan toisella, Spacex:n, aluksella ja paluu on yli puoli vuotta myöhemmin aiotusta.
Alus koostuu miehitetystä uudelleenkäytettävästä kapselista ja kertakäyttöisestä huoltomoduulista. Huoltomoduuli irrotetaan ennen laskeutumista takaisin Maahan.
Alukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksi Boeingin aikomus oli valmistaa kolme alusta Commercial Crew Program ohjelmaa varten. 25. elokuuta 2020 se ilmoitti valmistavansa vain kaksi alusta. Täten Boeingille ei jää vara-alusta ohjelmassa käytettäväksi.
- Spacecraft 1 -alusta käytettiin ainoastaan laukaisunkeskeytyskokeessa.
- Spacecraft 2 suoritti ensimmäisen onnistuneen lennon, Boe-OFT 2:n.
- Spacecraft 3 "Calypso" oli ensimmäinen Starliner avaruudessa lennolla Boe-OFT.
Koelennot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]4. marraskuuta 2019 suoritetussa keskeytyskokeessa laukaisualustalta yksi aluksen kolmesta päälaskuvarjosta ei avautunut. Alus laskeutui kuitenkin ehjänä, ja lento katsottiin onnistuneeksi.
Ensimmäinen koelento epäonnistuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]20. joulukuuta 2019 alus laukaistiin ensimmäistä kertaa varsinaiselle koelennolle Boe-OFT, Cape Canaveralista Floridasta kohti Kansainvälistä avaruusasemaa. Miehittämättömän lennon oli tarkoitus verifioida alus miehitettyä koelentoa varten. Se kantoi mukanaan sensoreilla varustettua nukkea miehistön sijaan. Lento epäonnistui, ja alus laskeutui kahden päivän kuluttua saavuttamatta avaruusasemaa. Syynä olivat Boeingin mukaan ohjelmistovirheet.[2]
Lennon aikana aluksessa todettiin kaksi kriittistä ohjelmistovirhettä.[3] Lentoa seuranneessa tutkimuksessa selvisi, että kumpikin niistä olisi voinut johtaa aluksen ja kuorman menettämiseen.[3] Molemmissa tapauksissa lennonjohdon puuttuminen asiaan esti tämän.[3]
Ensimmäisen virheen seurauksena alus kulutti jo lennon alkuvaiheessa liikaa ajoainetta, joten aikomus lähestyä ISS:ää peruttiin.[3] Alus alusti kellonsa 11 tuntia väärään aikaan.[3] Tämän seurauksena heti raketista irtaantumisen jälkeen tapahtuva kiertoradalle siirtyminen eli orbit insertion burn ei tapahtunut automaattisesti vaan vasta lennonjohdon ohjauksessa.[3] Ilman lennonjohdon toimia alus olisi pudonnut hallitsemattomasti takaisin.[3] Samalla yhteysvaikeudet aluksen kanssa haittasivat toimintaa.[3] Alus päätettiin pitää pari päivää kiertoradalla ja suorittaa sillä muita testejä.[3]
Laukaisun ongelman jälkeen lennonjohto alkoi tarkistamaan muita kriittisiä ohjelmistosekvenssejä.[3] Lisää virheitä löytyikin. Laskeutumista edeltävässä huoltomoduulin irrotuksessa paljastui konfigurointivirhe.[3] Rakettimoottoreita ohjaava ohjelmisto oli asetettu väärään lennon vaiheeseen.[3] Korjaamattomana huoltomoduulin moottorit olisivat voineet ajaa sen törmäämään miehistömoduuliin ja ennen kaikkea sen lämpökilpeen.[3]
Ensimmäinen virhe oli yleisessä tietoisuudessa jo laukaisun yhteydessä. Toinen virhe tuotiin julkisuuteen vasta helmikuussa 2020 Nasan turvallisuuspaneelin[4] yhteydessä tutkimusten ja arvioiden yhä jatkuessa.
Toinen miehittämätön koelento onnistuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohjelmaan lisättiin toinen miehittämätön koelento, Boe-OFT 2, ensimmäisen epäonnistuttua. Laukaisuyritys 3. elokuuta 2021 peruuntui venttiiliongelmien vuoksi, ja lennot peruutettiin määräämättömään ajankohtaan asti.[5]
Boe-OFT 2 laukaistiin onnistuneesti 19. toukukuuta 2022. Alus telakoitui ISS:lle 22.5. ja palasi lopuksi onnistuneesti Maahan 25.5.
Miehitetty koelento epäonnistuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miehitetty koelento Boeing Crewed Flight Test (Boe-CFT) oli suunniteltu vuodelle joulukuulle 2022, mutta sitä lykättiin helmikuulle 2023 ja siitä edelleen myöhemmäksi. Elokuussa 2023 kerrottiin, että lentoa lykätään maaliskuulle 2024.[6] Toukokuussa 2024 lentoa lykättiin vain pari tuntia ennen aiottua laukaisua.[7]
Lento laukaistiin onnistuneesti 6. kesäkuuta 2024 Floridasta United Launch Alliancen Atlas V -raketilla kyydissään kaksi astronauttia Butch Wilmore ja Suni Williams. Alus telakoitui onnistuneesti Kansainväliselle avaruusasemalle.[8] Paluu Maahan oli suunniteltu 14. kesäkuuta eli lento oli suunniteltu kahdeksan päiväiseksi. Starlinerissa ilmenneiden vikojen myötä paluu aluksella aluksi viivästyi ja lopulta peruuntui kokonaan. Kaksi pääongelmaa ovat heliumvuodot ja ajoittaiset työntövoimaongelmat.[9] Syyskussa 2024 Starlinerin kyydissä olleet astronautit olivat edelleen avaruusasemalla ja Nasa ilmoitti astronauttien palaavan SpaceX:n aluksella seuraavan vuoden helmikuussa lennon SpaceX Crew-9 paluulennolla.[10][11] Starliner palasi Maahan ilman miehistöä syyskuussa 2024.[12]
Operatiiviset lennot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Starliner-1 on ensimmäinen suunniteltu operatiivinen lento.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ NASA Orders First Ever Commercial Human Spaceflight Mission from Boeing universetoday.com. Viitattu 3.7.2015.
- ↑ https://www.hs.fi/tiede/art-2000006401220.html
- ↑ a b c d e f g h i j k l m William Harwood: NASA, Boeing managers admit problems with Starliner software verification – Spaceflight Now spaceflightnow.com. Viitattu 16.2.2020. (englanti)
- ↑ NASA Aerospace Safety and Advisory Panel
- ↑ Boeing to ground Starliner indefinitely until valve issue solved arstechnica.com. 14.8.2021. Viitattu 15.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Mike Wall: Boeing delays 1st Starliner astronaut launch for NASA to March 2024 (at the earliest) space.com. Viitattu 9.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Minja Viitanen: Boeingin Starliner-laukaisu viivästyy teknisen ongelman takia yle.fi. 7.5.2024. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Stephen Clark: Boeing’s Starliner finally soars, but mission control reports more helium leaks arstechnica.com. 6.6.2024. Viitattu 6.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Eric Berger: After a drama-filled day, Boeing’s Starliner finally finds its way arstechnica.com. 7.6.2024. Viitattu 11.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Teemu Hallamaa: Reilun viikon komennus venyy kuukausien avaruusvierailuksi – Nasa harkitsee SpaceX:ää tuomaan astronautit takaisin Maahan yle.fi. 8.8.2024. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Vilma Romsi: Nasa: Avaruuteen jumiin jääneet astronautit tuodaan kotiin vasta ensi vuonna yle.fi. 24.8.2024. Viitattu 26.8.2024.
- ↑ Varpu Kiviranta & Antti Haavisto: Starliner-avaruusalus palasi Maahan yle.fi. 9.9.2024. Viitattu 14.9.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta CST-100 Starliner Wikimedia Commonsissa
