Bussipysäkki
| Bussipysäkki | |
|---|---|
| Bus Stop | |
 |
|
| Ohjaaja | Joshua Logan |
| Käsikirjoittaja |
George Axelrod William Inge |
| Tuottaja | Buddy Adler |
| Säveltäjä |
Ken Darby Cyril J. Mockridge Alfred Newman Lionel Newman |
| Kuvaaja | Milton R. Krasner |
| Leikkaaja | William H. Reynolds |
| Tuotantosuunnittelija | Roger K. Furse |
| Pääosat |
Marilyn Monroe Don Murray Arthur O'Connell Betty Field |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Twentieth Century Fox Film Corporation |
| Levittäjä |
20th Century Studios Netflix Xfinity Streampix |
| Ensi-ilta | 31. elokuuta 1956 |
| Kesto | 96 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Bussipysäkki (Bus Stop, myös The Wrong Kind of Girl) on yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 1956. Elokuvan on ohjannut Joshua Logan, ja sen pääosissa näyttelivät Marilyn Monroe ja Don Murray. Muissa rooleissa ovat mukana muun muassa Arthur O'Connell, Betty Field, Eileen Heckart, Robert Bray ja Hope Lange. Elokuvan tuotantoyhtiö on Fox, ja sen ensi-ilta oli 31. elokuuta 1956.
Toisin kuin useimmat Marilyn Monroen elokuvat, Bussipysäkki ei ole sen paremmin täysiverinen komedia kuin musikaalikaan, vaan pikemminkin draamaelokuva. Monroe laulaa siinä kuitenkin yhden laulun, "That Old Black Magic" (sävellys Harold Arlen, sanat Johnny Mercer).
Bussipysäkki perustuu kahteen William Motter Ingen näytelmään, People in the Wind ja Bus Stop.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Beau-niminen cowboy (Don Murray) ja hänen ystävänsä Virgil (Arthur O’Connell) matkustavat bussilla Phoenixin Montanasta Arizonaan osallistuakseen siellä pidettävään rodeoon. Samalla Beau toivoo löytävänsä oman ”enkelinsä”.
Arizonassa kokematon Beau rakastuu kahvilalaulaja Chérieen (Marilyn Monroe) tämän laulaessa kappaleen ”That Old Black Magic”. Beau päättää viedä Chérien mukanaan Montanaan ja aikoo naida tämän seuraavana päivänä, mutta Chérie kuitenkin pakenee. Chérie nimittäin toivoo pääsevänsä Hollywoodiin, jossa hänen kykynsä huomattaisiin. Beau kuitenkin löytää Chérien ja pakottaa tämän nousemaan Montanan bussiin.
Matkalla bussi pysähtyy Grace’s Diner -nimiseen ruokapaikkaan, sillä Montanaan vievä tie on peittynyt lumeen. Muut matkustajat ovat saaneet tietää, että Beau on siepannut Chérien ja kiusaa tätä. Miehet nujertavat Beaun, kunnes tämä lupaa jättää Chérien rauhaan. Kun Montanaan vievä tie on aurattu, katuva Beau, joka sai bussikuskilta edellisiltana selkäsaunan, pyytää anteeksi karkeaa käytöstään ja on valmis lähtemään kotiin ilman Chérietä. Chérie antaa Beaulle anteeksi, ja huomattuaan, että Beaulla on myös mukavampi puoli, hän päättää lähteä tämän mukaan.
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erään televisioesityksen yhteydessä esitetyn arvion mukaan elokuva on katsojasta riippuen paikoin hauska tai vain pitkästyttävä. Sen loppuratkaisu pönkittää arvoja ajan hengessä.[1]
The New York Timesin kriitikot valitsivat Bussipysäkin vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[2]
Palkintoehdokkuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Oscar-palkinto paras miessivuosanäyttelijä - Don Murray
- Golden Globe paras elokuvanäyttelijä komediassa tai musikaalissa - Marilyn Monroe
- Golden Globe paras elokuva - komedia tai musikaali
- BAFTA lupaavin tulokas - Don Murray
- DGA merkittävästä elokuvaohjauksesta - Joshua Logan
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ AP: Bussipysäkki, Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma, 31/2014 sivu 11
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 4.7.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bussipysäkki Internet Movie Databasessa (englanniksi)
