Yhdistyneen kuningaskunnan Helsingin-suurlähetystö
Yhdistyneen kuningaskunnan Helsingin-suurlähetystö (suurlähetystö itse ilmoittaa suomenkieliseksi nimekseen Britannian suurlähetystö[1]) sijaitsee Kaivopuistossa osoitteessa Itäinen Puistotie 17. Modernin suurlähetystörakennuksen vieressä on vanhassa jugend-huvilassa toimiva suurlähettilään virka-asunto.
Nykyinen suurlähettiläs on Laura Davies, joka aloitti tehtävissään marraskuussa 2024.[2] Edeltäjä Theresa Bubbear toimi tehtävässä vuosina 2021–2024[3] ja hänen edeltäjänsä Tom Dodd vuosina 2018–2021.[4]
Lähetystörakennusten historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korttelissa nro 203 ei ole muita rakennuksia kuin Britannian ja Ranskan suurlähetystöt. Alueella sijaitsi aikanaan ruhtinatar Zenaida Jusupoffin 1840-luvulla rakentama huvila Rauhaniemi, joka purettiin 1910-luvulla. Sen tontti lohkottiin kolmeen osaan, joista jokaiseen valmistui jugend-tyylinen huvila. Arkkitehti Jarl Eklund suunnitteli vuonna 1917 valmistuneet kaksi pohjoisempaa huvilaa, joista pohjoisin purettiin 1940-luvun lopussa Ranskan lähetystön tieltä. Jusupoffin huvilan paikalle rakennettu toinen Eklundin suunnittelema talo (Itäinen Puistotie 15) on säilynyt ja toimii nykyään Britannian suurlähettilään virka-asuntona.[5][6] Rakennus on ollut tässä käytössä vuodesta 1926.[7] Kuningatar Elisabet II majoittui residenssiin vieraillessaan Suomessa vuonna 1976.[8]
Eteläisin alueen kolmesta vanhasta jugend-huvilasta oli vuonna 1913 valmistunut Lars Sonckin suunnittelema Villa Baumgartner, jonka Britannian lähetystö osti ja purki vuonna 1972, vaikka se oli luokitettu Suomessa merkittäväksi rakennustaiteelliseksi muistomerkiksi. Purkaminen herätti paljon kielteistä huomioita.[5][6] Uuden suurlähetystörakennuksen suunnittelu viivästyi. Arkkitehti Stephen Quinlanin suunnittelema rakennus valmistui lopulta vuonna 1990. Rakennuksen ulkoseinät on verhoiltu harmaalla Kurun graniitilla. Rakennusta hallitsee kaareva arkadimainen lasikatto.[5] Rakennuksen vihki käyttöön Britannian pääministeri Margaret Thatcher vieraillessaan Suomessa vuonna 1990.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sirkka Paikkala: Saarivaltakunnan nimi Kielikello 3/1996. Viitattu 8.5.2016.
- ↑ Laura Davies GOV.UK. Viitattu 27.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Theresa Bubbear GOV.UK. Viitattu 27.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Tom Dodd GOV.UK. Viitattu 25.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Antti Manninen: Puretut talot: 100 tarinaa Helsingistä, s. 124, 126. Helsingin Sanomat 2004.
- ↑ a b Kirsti Toppari: Päivänkakkara ja Lumme, s. 338–339 teoksessa Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita (Kaija Ollila & Kirsti Toppari). Sanoma, Helsinki 1977.
- ↑ Leena Nurmi: Pieni pala Britanniaa Kodin Pellervo 1/2009. Viitattu 8.5.2016.
- ↑ a b OpenHouseHelsinki 12.9.2014 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 8.5.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lähetystön kotisivu (englanniksi)