Braveheart – taipumaton

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Braveheart - taipumaton)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Braveheart – taipumaton
Braveheart
Elokuvan teatterijuliste.
Elokuvan teatterijuliste.
Ohjaaja Mel Gibson
Käsikirjoittaja Randall Wallace
Tuottaja Mel Gibson
Alan Ladd, Jr.
Bruce Davey
Stephen McEveety
Säveltäjä James Horner
Kuvaaja John Toll
Leikkaaja Steven Rosenblum
Pääosat Mel Gibson
Sophie Marceau
Patrick McGoohan
Angus Macfadyen
Brendan Gleeson
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö 20th Century Fox
Levittäjä Paramount Pictures
InterCom
Netflix
Disney+
Ensi-ilta Yhdysvallat 24. toukokuuta 1995[1]
Suomi 1. syyskuuta 1995[1]
Kesto 177 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 72 000 000 USD[2]
Tuotto 210 409 945 USD[2]
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Braveheart – taipumaton (Braveheart) on vuonna 1995 ensi-iltansa saanut Mel Gibsonin ohjaama ja tähdittämä historiallinen seikkailuelokuva, joka seuraa 1200-luvun Skotlannissa maamiestensä kanssa Englannin kuningas Edward I:n tyranniaa vastaan taistelleen William Wallacen elämänvaiheita. Elokuvan ovat tuottaneet Gibson, Alan Ladd, Jr., Bruce Davey ja Stephen McEveety. Gibsonin ohella elokuvan keskeisimmissä rooleissa esiintyvät Sophie Marceau prinsessa Isabellena ja Patrick McGoohan kuningas Edward I:nä.

Elokuva sai kymmenen Oscar-ehdokkuutta ja voitti vuoden 1996 Oscar-gaalassa yhteensä viisi palkintoa, mukaan lukien paras elokuva ja paras ohjaus. Se oli ilmestymisvuotensa menestynein elokuva saavuttaen Oscar-palkintojen ohella myös kolme Bafta-palkintoa ja yhden Golden Globen. American Film Institute valitsi elokuvan vuonna 2006 listalleen sadasta kaikkien aikojen innostavimmasta yhdysvaltalaiselokuvasta.[3]

Vaikka elokuva pohjautuu tositapahtumiin, se on lähinnä fiktioelokuva. Elokuvassa on kuvattu vuoden 1297 Stirling Bridgen taistelu, joka on elokuvassa siirretty avoimelle kentälle. Puvustuksen, maskeerauksen ja efektien yksityiskohtien takia elokuva vaikuttaa historiallisen tarkalta. Henkilöitä on kuitenkin muutettu helpottamaan elokuvan tarinan seuraamista ja tapahtumien kronologista etenemisjärjestystä on vaihdettu dramaattisen jännitteen luomiseksi.[4]

Vuonna 1280 Englannin kuningas Edvard I valloittaa vaille hallitsijaa jääneen Skotlannin. Nuori William Wallace todistaa kuninkaan tyrannian kasvua menettäessään sekä isänsä että veljensä. Williamin setä Argyle ottaa hänet kasvattaakseen ja vie Williamin kauas tämän kotipaikasta. Vartuttuaan William kuitenkin palaa Skotlantiin ja lapsuudenkyläänsä jossa hän tapaa kauniin nuoren neidon, Murron MacClannoughin, jonka kanssa hän menee pian salaa naimisiin. Kylää vartioivat englantilaissotilaat yrittävät raiskata Murronin ja lopulta teloittavat tämän viiltämällä hänen kurkkunsa auki. Surun murtama William päättää koota maanmiehistään sotajoukon taistellakseen englantilaisia vastaan Skotlannin vapauden puolesta.

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  Mel Gibson    William Wallace  
  Sophie Marceau    Prinsessa Isabelle  
  Patrick McGoohan    Kuningas Edward I Pitkäjalka  
  Catherine McCormack    Murron MacClannough  
  Angus Macfadyen    Robert the Bruce  
  Brendan Gleeson    Hamish Campbell  
  Ian Bannen    Robert the Bruce, Sr.  
  Alun Armstrong    Mornay  
  Michael Byrne    Smythe  

Kuvaus ja leikkaaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan kuvaaminen käynnistyi 6. kesäkuuta 1994.

Lukuisia elokuvan taistelukohtauksia täytyi kuvata uudelleen, koska monilla sivuosassa esiintyneillä näyttelijöillä oli kuvatuissa kohtauksissa käsissään muun muassa rannekelloja ja silmillään aurinkolasit.[5] Gibson joutui myös elokuvan julkaisun aikaan lukuisten eläintensuojelujärjestöjen paheksunnan kohteeksi, sillä järjestöt olivat vakuuttuneita siitä, että elokuvassa esitetyt, surmatut hevoset olivat kuvaushetkellä elossa, vaikka elokuvassa käytettiin mekaanisia valehevosia.[5] Gibson sai paheksujat muuttamaan mieltään, kun hänen avustajansa esitti eri järjestöjen edustajille elokuvan kuvauspaikalla taltioituja videoleikkeitä, jotka todistivat ettei elokuvanteossa satutettu oikeita hevosia.[5]

Stirlingiin sijoittuvan taistelukohtauksen kuvaaminen kesti hyvin pitkään. Gibson tavoitteli kohtauksen toteuttamisessa täydellisyyttä ja pelkästään kyseistä taistelukohtausta kuvattiin yhteensä kuuden viikon ja lähes sadan tunnin ajan.lähde?

Steven Rosenblum toimi elokuvassa leikkaajana, mutta ennakkonäytöksessä elokuva oli monen katsojan mielestä liian väkivaltainen ja Gibson poisti henkilökohtaisesti joitain elokuvan kohtauksia välttääkseen korkean ikäluokituksen asettamisen elokuvalle.lähde?

Ehdokkaana:

  • Paras kuvaus: John Toll
  • Paras puvustus: Charles Knode
  • Paras äänitys: Per Hallberg, Lon Bender, Brian Simmons, Andy Nelson, Scott Millan, Anna Behlmer

Ehdokkaana:

  • Paras ohjaus: Mel Gibson
  • Paras maskeeraus: Peter Frampton, Paul Pattison, Lois Burwell
  • Paras tuotantosuunnittelu: Thomas E. Sanders
  • Paras elokuvamusiikki: James Horner
  • Paras ohjaaja: Mel Gibson

Ehdokkaana:

  • Paras draamaelokuva
  • Paras käsikirjoitus: Randall Wallace
  • Paras elokuvamusiikki: James Horner

Brittiläinen metallimusiikkia esittävä Iron Maiden levytti vuonna 1998 julkaisemalleen studioalbumille Virtual XI kappaleen "The Clansman", joka on yhtyeen basisti Steve Harrisin mukaan saanut innoituksensa elokuvasta.[6] Myös alankomaalaisen Within Temptationin kappale "The Heart of Everything" ja suomalaisen Sonata Arctican "The Ruins of My Life" ovat saaneet vaikutteita Braveheartista.

  1. a b Release dates for Braveheart (1995) The Internet Movie Database. Viitattu 20.5.2013. (englanniksi)
  2. a b Braveheart (1995) - Box Office Mojo Box Office Mojo. Viitattu 20.5.2013. (englanniksi)
  3. AFI’s 100 Most Inspiring Films of All Time, American Film Institute 2006. Viitattu 16.2.2023.
  4. Magnus Västerbro: Skotlannin vapaustaistelija. Maailman Historia, 2014, nro 3, s. 32–35. Vimmerby, Ruotsi: LRF Media AB. ISSN 2000-9720
  5. a b c Braveheart (1995) Trivia The Internet Movie Database. Viitattu 20.5.2013. (englanniksi)
  6. Iron Maiden - Virtual XI - "The Clansman" The Iron Maiden Commentary. Viitattu 20.5.2013. (englanniksi)