Bosnia-Hertsegovinan federaatio
| Bosnia-Hertsegovinan federaatio Federacija Bosne i Hercegovine (bosniaksi ja kroatiaksi) Федерација Босне и Херцеговине (serbiaksi) |
|
|---|---|
 Bosnia-Hertsegovinan federaation sijainti Bosnia ja Hertsegovinan sisällä. |
|
| Hallinto | |
| – Presidentti | Lidija Bradara |
| – Pääministeri | Fadil Novalić |
| Pinta-ala | 26 110,5 km² |
| Väkiluku (2013) | 2 219 220 |
| Kielet |
bosnia kroatia serbia |
| Valuutta | Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka (BAM) |
Bosnia-Hertsegovinan federaatio[1] (myös Bosnia ja Hertsegovinan federaatio; bosniaksi ja kroatiaksi Federacija Bosne i Hercegovine, serb. Федерација Босне и Херцеговине) on valtaosin bosniakkien ja kroaattien asuttama poliittinen entiteetti, joka muodostaa yhdessä Serbitasavallan kanssa Bosnia-Hertsegovinan valtion. Federaation pinta-ala on 26 110 km² ja asukasluku 2 219 220. Sen pääkaupunki, kuten myös koko Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupunki, on Sarajevo.
Federaatio jakautuu kymmeneen kantoniin, jotka ovat Una-Sana, Posavina, Tuzla, Zenica-Doboj, Bosnian Podrinje, Keski-Bosnia, Hertsegovina-Neretva, Länsi-Hertsegovina, Sarajevo ja Kantoni 10 (paikallishallitus käyttää nimitystä Hertseg-Bosnia). Kantonien asema on hyvin itsenäinen, niillä on omat lainsäädäntö- ja hallintoelimet. Kantonit on jaettu edelleen 79 kuntaan.
Kantoneista Una-Sana, Tuzla, Zenica-Doboj, Bosnia-Podrinje ja Sarajevo ovat bosniakkienemmistöisiä; Posavina, Länsi-Hertsegovina ja Kantoni 10 kroaattienemmistöisiä sekä Keski-Bosnia ja Hertsegovina-Neretva monietnisiä.
Politiikka ja yhteiskunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Federaatiolla on oma hallitus, presidentti, parlamentti, tullilaitos, poliisivoimat, kaksi postilaitosta ja lentoyhtiö (BH Airlines). Sillä on myös oma armeija, Vojska Federacije Bosne i Hercegovine, joka on tosin valtiollisen puolustusministeriön hallinnassa.
Bosnia-Hertsegovinan federaatiossa on kaksikamarinen parlamentti, parlamenttikokous. Ylähuoneessa eli kansainhuoneessa on 58 jäsentä, joiden valitsijoina ovat kymmenen kantonin parlamentit. Jäsenistä 17 edustaa bosniakkeja, 17 kroaatteja, 17 serbejä ja 7 muita kansallisuuksia. Edustajainhuoneessa on 98 jäsentä, jotka valitaan suoraan avoimilta listoilta vaalipiireistä. Federaation presidentti on Živko Budimir (vuodesta 2011) ja pääministeri Nermin Nikšić (kesäkuusta 2011).
Vaakuna ja lippu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].svg)
Bosnia-Hertsegovinan federaatiolla oli oma vaakuna ja lippu vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2006 Bosnia-Hertsegovinan perustuslakituomioistuin päätti, että federaation ja Serbitasavallan omat vaakunat ja liput (ja kansallislaulut) erottelivat kansanryhmiä, ja vuonna 2007 kielsi niiden käytön.[2][3][4]
Vaakunan kilpi oli jaettu kahteen osaan. Ylhäällä olevaan kenttään oli kuvattu vihreä vaakunakilpi, jossa kultainen vaakunalilja (symboloi bosniakkeja) ja vaakunakilpi, jossa puna-valkoinen šakkilautakuvio (symboloi kroaatteja). Alle olevaan siniseen kenttään oli kuvattu kymmenen hopeista tähteä, jotka symboloivat Bosnia-Hertsegovinan federaation kymmentä kantonia ja viittasivat myös Euroopan unioniin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hakulinen, Kerkko – Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan: suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet, s. 32. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7
- ↑ 30th plenary session 31.3.2006. Constitutional Court of Bosnia and Herzegovina. Viitattu 10.6.2014.
- ↑ 38th plenary session 31.3.2007. Constitutional Court of Bosnia and Herzegovina. Viitattu 10.6.2014.
- ↑ Kalember, Dusan: Muslim Outcry Over Bosnian Serbs ‘State’ Symbols 16.7.2008. Dalje.com. Arkistoitu 19.10.2012. Viitattu 10.6.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bosnia-Hertsegovinan federaation parlamentin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (bosn.) (kroa.) (serb.)
- Bosnia-Hertsegovinan federaation hallituksen kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (bosn.) (kroa.) (serb.) (englanniksi)