Betonipäällyste
Betonipäällyste on esimerkiksi viherrakentamisessa käytetty rakennusmateriaali, joita voidaan asentaa vaikkapa pihalle tai toreille. Betonilaatat ovat neliskulmaisia, betonikiviä voi olla eri muotoisia. Tuotteita valmistetaan eri vahvuisina, tuotteen vahvuus (eli "paksuus") määrittää miten raskasta liikennettä päällyste kestää. Betonikivien paksuus on vähintään 60 mm ja ne ovat pinta-alaansa nähden paksumpia kuin laatat.[1] Betonilaatat ovat ohuempia (paksuus yleensä 35–100 mm) ja niiden pinta-ala on yli 400 cm2.[2] Laattoja voidaan käyttää lähinnä vain vähäliikenteisillä alueilla.[3]
Tuotteita valmistetaan myös eri väreillä (väribetoni) ja pintakäsittelyillä. Värit haalistuvat yleensä jonkin verran käytössä.[3] Pinnassa voi olla erilaisia kuvioita tai sitten se voidaan käsitellä hiekkapuhaltamalla, ristipäähakkaamalla tai pesubetonipinnaksi.[1] On olemassa myös reikä- eli ruohokiviä, joissa on joko reikä tai niiden ladontamallissa jää tilaa kasvaa ruohoa.[2]
Kaikki ladontakuviot eivät välttämättä onnistu kaikenlaisilla kivillä eivätkä erimalliset kivet välttämättä sovi yhteen.[3] Rakennekerrosten tekeminen huolellisesti parantaa kiveyksen kestävyyttä ja kerrokset mitoitetaan mm. maaperän kantavuuden ja liikenteen perusteella.[4] Saumoihin voidaan laittaa hiekkaa tai istuttaa ruohoa.
Betonipäällysteitä käytetään myös talonrakennuksessa esimerkiksi vesikatoilla ja sisäpihoilla.
Betoni on myös maanteiden kestopäällyste asfaltin ohella. Nebraskan yliopiston professori Chris Tuan on kehittänyt sähköä johtavan betonin, joka sulattaa itsensä sähkövirran avulla jäästä.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Timo Soini: Viherrakentajan käsikirja. Viherympäristöliitto, 2003.