Berijev A-50
| Berijev A-50 | |
|---|---|
 Berijev A-50U (2017). |
|
| Tyyppi | tiedustelu- ja tutkavalvontakone |
| Alkuperämaa |
 Neuvostoliitto |
| Valmistaja | Berijev |
| Ensilento | 1980 |
| Esitelty | 1984 |
| Valmistusmäärä | 40 (1992) |
Berijev A-50 "Šmel" (Шмель) (NATO-koodi "Mainstay") on venäläinen kaukotiedustelu- ja tutkavalvontalentokone. Neuvostoliiton tutkavalvontakonekehitys alkoi 1960-luvulla, jolloin tähän tarkoitukseen kokeiltiin Tupolev Tu-95, Tupolev Tu-124 ja Tupolev Tu-126 -koneita. Berijev A-50 tuli käyttöön 1980-luvun puolivälissä. Teknisesti Berijev A-50 perustuu Iljušin Il-76 MD- ja Il-76 TD-kuljetuskoneisiin.[1]
Koneesta on olemassa useita versioita: Berijev A-50 "Mainstay-A", Berijev A-50M "Mainstay-B" ja Berijev Aircraft 976 "Mainstay-C". Tämän jälkeen on tullut uusia malliversioita. Vuosina 2018--2021 on uutisoitu A-50U -mallin koneiden luovuttamisista Venäjän ilmavoimille.[2][3] A-50:n seuraaja on Berijev A-100, joka on varustettu uudella Vega Premier AESA-tutkalla, ja on otettu ensimmäisen kerran käyttöön helmikuussa 2022.[4]
Paranneltu Berijev A-50E kykenee havaitsemaan monenlaisia kohteita:lähde?
- pommikoneita 650 km:n säteellä
- matalalla lentäviä hävittäjiä radiohorisontista
- risteilyohjuksia 215 km²:n alueella
- optisesti ei-ballistisia ohjuksia 800 km:n säteellä
- taktisten ohjusten laukaisualustoja 300 km:n säteellä
- ryhmäkohteita, esimerkiksi panssarivaunukolonnan 250 km:n säteellä
- 300 lentävää kohdetta
Lisäksi se kykenee harjoittamaan sähköistä tiedustelua 0,5–18 GHz tutka- ja linkkitaajuuksilla sekä signaalitiedustelua 50–500 MHz radiotaajuuksilla.lähde?
Le Bourget´n ilmailumessuilla 1997 Rosvoruženie allekirjoitti israelilaisen, Israel Aerospace Industries konserniin kuuluvan Elta Systemsin kanssa sopimuksen Taganrogski ANTK:n varusteleman Berijevin myymisestä kiinalaisille. Myöhemmin ilmeni, että kauppasumma olisi ollut 250 000 000 dollaria.lähde?
Berijev A-50U tuli käyttöön 1995 Vega Šmel-M -tutkalla. Irak on kehittänyt Iljušin Il-76:n perustalle Berijeviä vastaava tutkavalvontakonetta Thomson-CSF:n tutkaa muistuttavalla Bagdad-1-laitteistolla, mikä ei kuitenkaan onnistunut rungon alle sijoitettuna. Adnan -versiossa taas laitteisto asennettiin rungon yläpuolelle. Kolmesta Adnanista yksi tuhoutui Persianlahden sodassa.lähde?
Toukokuussa 2005 Turun Sanomien mukaan myös Venäjän ilmavoimien Berijev A-50 koneilla on saatettu loukata Suomen ilmatilaa.lähde?
Loppuvuodesta 2018 uutisoitiin Venäjän Rostehin toimittaneen uudistetun Berijev A-50U -tutkavalvontakoneen maan ilmavoimille.[2] Joulukuussa 2021 uutisoitiin Rostehin toimittamasta seitsemännestä A-50U-mallin tiedustelu- ja ilmavalvontakoneesta Venäjän ilmavoimille.[3]
Koneiden pääsijoituspaikka Venäjällä oli 2020-luvun alkupuolella Ivanovon alueen Ivanovon pohjoinen lentotukikohta (, jossa näkyi Googlen 5/2021 satelliittikuvassa 14 kpl A-50:iä). Koneita on uutisoitu sijoitetun tilapäisesti esimerkiksi Venäjän vuodesta 2014 miehittämän Krimin niemimaan Sakyn lentotukikohtaan.[5] Maaliskuussa 2022 kolme Venäjän A-50 -tutkavalvontakonetta havaittiin Valko-Venäjän Baranavitšyn lentotukikohdassa.[6] Venäjä kävi tässä vaiheessa hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Konetyyppiä käyttävät Irak, Intia ja Venäjä. Vastaavanlainen yhdysvaltalainen konetyyppi on E-3 Sentry.
Tekniset tiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde: lähde?
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 5 lentomiehistö +6 taktinen miehistö
- Pituus: 46,59 m
- Kärkiväli: 50,50 m
- Korkeus: 14,76 m
- Siipipinta-ala: 300 m²
- Tyhjäpaino: 89 000 kg
- Lentopaino: 155 000 kg
- Suurin lentoonlähtöpaino: 190 000 kg
- Hyötykuorma: 9 000 kg
Suoritusarvot
- Suurin nopeus: 900 km/h
- Sakkausnopeus: 208 km/h
- Lentomatka: 6 400 km
- Lakikorkeus: 12 000 m
- G-voimarajat: 2
Aseistus
lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Beriev A-50 Mainstay globalsecurity.org. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Greg Waldron: PICTURE: Russia continues A-50 AEW&C upgrade work flightglobal.com. 31.12.2018. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Defense contractor delivers upgraded A-50U long-range ‘flying radar’ to Russian troops tass.com. 29.12.2021. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi)
- ↑ https://aviation21.ru/samolyot-drlo-a-100-vypolnil-polyot-s-vklyuchyonnoj-rls/
- ↑ Tim Ripley & Mark Cazalet: Arkistoitu kopio Jane's Defence Weekly, janes.com via archive.org. 12.12.2018. Arkistoitu 13.12.2018. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Air Bases Belarus & Russia March 3-6 cybershafarat.com. 8.3.2022. Viitattu 22.3.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Berijev (Arkistoitu – Internet Archive)
- UAV Is landing On Russian A-50 AEW&C Aircraft In The New Video (partisaanivideo droonilla tehdystä tiedustelulennosta ja droonin laskeutumisesta venäläisen Berijev A-50:n tutka-antennin päälle Minsk-Matšulištšyn lentokentällä (ilm. helmikuussa 2023, julk. 2.3.2023) (englanniksi) (charter97.org)