Australiankeuhkokala

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Australiankeuhkokalat)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Australiankeuhkokalat
Australiankeuhkokala
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Lihaseväiset Sarcopterygii
Alaluokka: Keuhkokalat Dipneusti
Lahko: Keuhkokalat Ceratodontiformes
Heimo: Australiankeuhkokalat
Neoceratodontidae
Miles, 1977
Suku: Neoceratodus
Castelnau, 1876
Laji: forsteri
Kaksiosainen nimi

Neoceratodus forsteri
(Krefft, 1870)

Katso myös

  Australiankeuhkokala Wikispeciesissä
  Australiankeuhkokala Commonsissa

Australiankeuhkokala[2] eli käärmekala tai barramunda[2] (Neoceratodus forsteri) on Australian Queenslandin Burnett- ja Mary-joissa luonnonvaraisena elävä 100–150 senttiä pitkä keuhkokalalaji. Sitä on siirretty myös muihin lähijokiin, muun muassa Brisbanejokeen.

Australiankeuhkokala on sukunsa ja heimonsa (Neoceratodontidae) ainoa laji, ainoa australialainen keuhkokalalaji ja yksi kaikkiaan kuudesta tunnetusta keuhkokalojen lahkon lajista. Australiankeuhkokala on elävä fossiili, sillä täysin samanlaisina pidettyjen kalojen fossiileita tunnetaan 100 miljoonan vuoden takaa.

Laji elää hitaasti virtaavien jokien syvännepaikoissa muta-, hiekka- tai sorapohjilla. Joen kuivuessa se voi pysytellä hengissä vähähappisissa lammikoissa, kun se 30–60 minuutin välein nousee pintaan hengittämään happea keuhkoillaan. Toisin kuin eräät muut keuhkokalat, se ei kuitenkaan kestä koko lammikon kuivumista. – Normaalioloissa se kuitenkin hengittää kiduksilla.

Australiankeuhkokala on pääasiallisesti peto, joka saalistaa sammakoita ja niiden toukkia sekä selkärangattomia eläimiä, mutta ilmeisesti joskus myös syö kasvisravintoa.

  1. Brooks, S., Espinoza, T., Kennard, M., Arthington, A. & Roberts, D.: Neoceratodus forsteri IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  2. a b Cox, Steve: Luonnon mestariteokset, s. 143. Suomentanut Sevelius, Ilona & Vihonen, Inkaliisa. Helsinki: Valitut Palat, 1996. ISBN 951-584-189-5

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]