Austin Powers – agentti joka tuuppasi minua
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Austin Powers - agentti joka tuuppasi minua | |
|---|---|
| Austin Powers: The Spy Who Shagged Me | |
 |
|
| Ohjaaja | Jay Roach |
| Käsikirjoittaja |
Mike Myers Michael McCullers |
| Tuottaja | Suzanne Todd |
| Säveltäjä | George S. Clinton |
| Kuvaaja | Ueli Steiger |
| Leikkaaja |
John Poll Debra Neil-Fisher |
| Tuotantosuunnittelija | Rusty Smith |
| Pukusuunnittelija | Deena Appel |
| Pääosat |
Mike Myers Heather Graham |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | New Line Cinema |
| Levittäjä |
New Line Cinema Netflix |
| Ensi-ilta |
 11. kesäkuuta 1999  29. lokakuuta 1999 |
| Kesto | 91 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 33 000 000 $ |
| Edeltäjä | Austin Powers - kumma jätkä (1997) |
| Seuraaja | Austin Powers ja kultamuna (2002) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Austin Powers – agentti joka tuuppasi minua (engl. Austin Powers: The Spy Who Shagged Me) on Jay Roachin ohjaama komedia vuodelta 1999. Se on James Bond -elokuvia parodioivan Austin Powers -trilogian toinen osa.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tämä artikkeli tai sen osio on liian pitkä. Voit auttaa Wikipediaa jakamalla artikkelin useampaan artikkeliin tai lyhentämällä artikkelia turhista osioista. |
Naton valvontayksikkö huomaa tri Pahan (Mike Myers) palanneen ja tiedottaa asiasta Britannian tiedustelupalveluun. Seattlessa sijaitsevassa päämajassaan tri Paha tapaa itsestään tehdyn kloonin (Verne Troyer), joka on vain 1/8 hänen koostaan. Hän päättää kutsua kloonia Mini-Minäksi. Sen lisäksi Numero 2 (Robert Wagner), joka selviytyi tri Pahan edellisessä elokuvassa tekemältä polttoyritykseltä, paljastaa heidän tehneen laillisesti valtavia voittoja sen jälkeen, kun he sijoittivat aiemmin tuntemattomaan, aloittelevaan yritykseen nimeltä ”Starbucks”. Tri Paha ei ole kuitenkaan vaikuttunut, vaan paljastaa uusimman suunnitelmansa: hän on kehitellyt ”aikakoneen”, jonka avulla hän pääsee takaisin 60-luvulle varastamaan Austin Powersin (Mike Myers) mojon. Mojo on Powersin kiveksissä olevaa nestettä, joka on tämän uskomattoman seksuaalisen kyvykkyyden ja vetovoiman salaisuus.
Sillä välin 1990-luvulla Austin viettää yhä kuherruskuukautta vaimonsa Vanessa Powersin (o.s. Kensington) (Elizabeth Hurley) kanssa. Asiat menevät kuitenkin vinoon: paljastuu, että Vanessa on tosiasiassa yksi tri Pahan femboteista. Hän yrittää tappaa Austinin mentyään epäkuntoon Austinin tv:n kaukosäätimestä ja tuhoaa lopulta itsensä. Austin suree vaimoaan hetkisen, mutta lähtee sitten hotellin aulaan alasti ja juhlii sinkuksi tulemistaan.
Tri Paha ja Mini-Minä matkustavat vuoteen 1969 ja tapaavat nuoren Numero 2:en (Rob Lowe) ja (ei-niin-nuoren) Frau Farbissinan (Mindy Sterling). He palkkaavat erään närkästyneen ja erikoisilla ruokailutavoilla varustetun ”skottilaiskaartin jäsenen” nimeltä Paksu Paskiainen (Mike Myers) varastamaan jäädytetyn Austinin mojon Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriön kryokammiosta.
Britannian tiedustelupalvelu varoittaa Austinia siitä, että yksi tri Pahan agenteista jahtaa häntä. Erään valokuvaussession aikana rietas Matahon Pannapaljon (Kristen Johnston) viettelee Austinin, mutta myöntää viime hetkellä olevansa tri Pahan palveluksessa. Matahon ei pysty toteuttamaan käskyjään, koska hänen mukaansa Austin on liian seksikäs. Hän ja Austin jatkavat rakasteluaan Matahonin sängyssä. Ei kuitenkaan kestä kauan, ennen kuin Austin huomaa menettäneensä mojonsa ja olevansa siis impotentti.
Puolustusministeriö saa tietää, että tri Paha on kehitellyt aikakoneen, ja lähettää Austinin takaisin vuoteen 1969 omalla aikakojeellaan, joka on 60-luvun LSD-värein maalattu muunneltu Volkswagen New Beetle. Austin saapuu takaisin Lontoon asuntoonsa, jossa on meneillään juhlat. Autuus Naihyvin-nimisen CIA-agentin (Heather Graham) avulla Austin onnistuu pakenemaan jälleen yhtä tri Pahan apureiden järjestämää salamurhayritystä. Kaksikko joutuu kuitenkin jälleen yhden tri Pahan apurin, Mustafan (Will Ferrell), jahtaamaksi. Austin ja Autuus onnistuvat nappaamaan Mustafan, joka paljastaa, että tri Pahalla on salainen tulivuoritukikohta (Mustafa ei pysty olemaan vastaamatta kysymykseen, jos se kysytään häneltä kolme kertaa peräkkäin). Hän ei kuitenkaan ehdi kertoa tukikohdan sijaintia, sillä Mini-Minä ampuu häntä myrkkynuolella kaulaan ja hän putoaa kielekkeeltä alas. Mustafa on yhä elossa, mutta hän on loukkaantunut vakavasti. Hän pyytää Austinilta apua, mutta Austin viisveisaa hänestä. Tutkittuaan rikospaikalta eli puolustusministeriön päämajasta otettuja valokuvia Austin tunnistaa mojovarkaan Paksu Paskiaiseksi.
Sillä välin Paksu Paskiainen saapuu tri Pahan tulivuoritukikohtaan mukanaan Austinin mojo. Tri Paha juo siitä osan ja järjestää hiukan ”kahdenkeskistä” aikaa Frau Farbissinan kanssa. Sen seurauksena syntyy myöhemmin kiusallinen tilanne, kun Frau paljastaa olevansa ”myöhässä”. Samaan aikaan Scott (Seth Green) saapuu aikakoneella 60-luvulle. Tri Paha paljastaa viimeisimmän suunnitelmansa: hän aikoo vaatia Yhdysvalloilta ja koko maailmalta lunnaita uhkaamalla tuhota Washington D.C:n ja sen jälkeen joka tunti jonkin toisen suurkaupungin Kuuhun viedyllä jättimäisellä ”laserilla”.
Lontoossa Austin ja Autuus tutustuvat toisiinsa paremmin. Kun Autuus yrittää rakastella Austinin kanssa, tämä kieltäytyy kadonneen mojonsa vuoksi. Puolustusministeriö määrää Autuuden asettamaan Paksu Paskiaiseen jäljityslaitteen, joten Autuus viettelee tämän. Hän asettaa laitteen Paksu Paskiaisen pakaroihin ja harrastaa tämän kanssa sitten seksiä. Valitettavasti Paksu Paskiainen ulostaa laitteen Paddingtonin rautatieaseman vessaan, mutta paikalta saatu ulostenäyte (jota Austin luulee kahviksi ja juo) analysoidaan. Näytteestä paljastuu jälkiä harvinaisesta vihanneksesta, jota kasvaa vain eräällä Karibian saarella.
Austin ja Autuus saapuvat saarelle, mutta jäävät kiinni miltei saman tien. Heidät laitetaan selliin, jota vartioi vain yksi vartija. Autuus päihittää vartijan näyttämällä hänelle rintojaan. Tri Paha ja Mini-Minä matkustavat Kuuhun asentaakseen jättilaserin sen pinnalle. Austin ja Autuus seuraavat heitä liftaamalla Apollo 11:een. Tri Pahan kuutukikohdassa Austin taistelee Mini-Minän kanssa ja heittää hänet lopulta ulos avaruuteen.
Kun Austin kohtaa tri Pahan, tämä antaa hänelle kaksi vaihtoehtoa: hän voi pelastaa joko Autuuden tai maailman. Autuus on suljettu myrkkykaasukammioon. Autuus käskee Austinia pelastamaan maailman. Austin potkaisee Frauta, työntää laserin sivuun ja onnistuu näin pelastamaan Washington D.C:n. Valitettavasti Autuus kuolee myrkkykaasuun. Austin jahtaa tri Pahaa ja ampuu tätä jalkaan. Ennen kuin Austin tappaa tri Pahan, tämä kertoo hänelle, että hän voisi käyttää ”aikakonetta” ja pelastaa sekä Autuuden että maailman. Austin noudattaa tri Pahan neuvoa ja matkustaa kymmenen minuuttia ajassa taaksepäin. Sen seurauksena hän tapaa itsensä ja voi pelastaa sekä maailman että Autuuden.
Jälleen päihitetty tri Paha käynnistää kuutukikohdan itsetuhojärjestelmän ja pakenee raketillaan, mutta ennen sitä hän ehtii heittää Austinin mojoa sisältävän pullon ilmaan. Kummatkin Austinit yrittävät saada sen kiinni, mutta törmäävät toisiinsa. Pullo särkyy lattialle, ja Austinin mojo on mennyttä. Autuus kuitenkin osoittaa Austinille, että kun ottaa huomioon, mitä kaikkea tämä on tehnyt, Austin ei ole todellisuudessa koskaan menettänyt mojoaan. Sekunteja ennen tukikohdan räjähdystä Austin ja Autuus pakenevat aikakoneella takaisin vuoteen 1999.
Austinin asunnolla Paksu Paskiainen yrittää vielä kerran salamurhata Austinin, mutta Autuus harhauttaa häntä kysymällä, onko hän onnellinen. Tunteellisen hetken jälkeen Paksu Paskiainen herää takaisin todellisuuteen, mutta Autuus riisuu hänet aseista ja potkaisee häntä sukukalleuksiin. Paksu Paskiainen kaatuu ja rikkoo astiat. Myöhemmin Austin ja Autuus (sekä joukko muita ihmisiä) pitävät juhlat. Sillä välin tri Paha kalastaa Mini-Minän avaruudesta ja vannoo jälleen kostoa Austinille. Myöhemmin Jerry Springerissä Scott kuulee, ettei häntä ole luotu koeputkessa. Sen sijaan hän on tosiasiassa tri Pahan ja Frau Farbissinan lehtolapsi.
Lopputekstien aikana Austin palaa takaisin asuntoonsa ja kuulee Autuuden harrastavan seksiä toisen miehen kanssa. Kun Austin astuu makuuhuoneeseen, hän huomaa toisen miehen olevan itse asiassa menneisyyden Austin. Tämä väittää, että koska hän ja Austin ovat yksi ja sama henkilö, Autuus ei oikeastaan petä Austinia. (”En voi syyttää sinua, Autuus. Tarkoitan… se mieshän on komea, beibi!”) Austin huomaa mojonsa palanneen, joten kummatkin Austinit valmistautuvat harrastamaan Autuuden kanssa kimppakivaa samalla, kun kuva siirtyy takaisin lopputeksteihin.
Nimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Autuus Naihyvin (Felicity Shagwell)
- Matahon Pannapaljon (Ivana Humpalot)
- Punarinta Nielee (Robin Swallows) (o.s. Sylkee) (Spitz)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Austin Powers – agentti joka tuuppasi minua Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Austin Powers – agentti joka tuuppasi minua Elonet. (suomeksi)
- Petteri Halin: Paljon melua tyhjästä. Film-o-holic.com 29.10.1999.